Maanantain mittarimato

Kömmin sängystä ylös vasta kahdeksan aikaan ja mieli teki jäädä lämpimän peiton alle. Olisi uni maistunut sekä minulle, että Ruholle. Mielessä kuitenkin pyörivät heti päivän treenit ja ennen kaikkea ah-niin ihanat tutkimus- ja kehittämistyön verkkotehtävät, jotka olen jättänyt roikkumaan viikkokausiksi. Ja kuten huomaatte, tässä minä nytkin niitä niin ahkerasti naputtelen! (On tuo Word-tiedosto sentään auki…)
Nyt saa sitten kärsiä koko viikon ja itku silmässä tuhertaa kuivien tutkimusliirumlaarumia käsittelevien tehtävien äärellä.  ”Hannu Uusitalo (1991, 79) toteaa, että karkeimmillaan laadullinen tutkimus on yksinkertaisesti aineiston ja analyysin ei-numeraalinen kuvaustapa. Laadullinen aineisto on usein ilmiasultaan tekstiä…” No mutta sehän on oikein mukavaa, Hannuseni! Oivallista suorastaan.
Kiinnosti (  )
Ei kiinnostanut (X)

Natinaa, rutinaa, yhyy.
Ei ei ei. Nyt rutinat sikseen. Ihan on taas omaa tyhmyyttä ja saamattomuutta tämä, joten ei saa valittaa. Haaste: ole 21 päivää valittamatta

Aamulla hyppäsin ensimmäisenä puntarille ja sen jälkeen aamulenkille. Täydellinen ilma! Laitoin joululauluja soimaan kuulokkeista (ei mittään Nissen ja Nassen polkkia tai kellolöijoviisilapsetherätkäähohhoijaa-uikutuksia, vaan Frank Sinatraa ja Elvistä. <3) ja tassuttelin koiran kanssa sopivan rapeassa talvikelissä n. 40min. Paras aamun aloitus! Kyllä maistui lämmin puuro sen jälkeen.

Muutamat peiliposeeraukset piti tehdä, ennen kuin annoin hartioiden lyhistyä ja takapuolen levitä tähän tietokoneen äärelle.

Kuohuviinipissis. Vatsa kulkee edelleen muistona kesän iloisista illoista!

Sovittiin Heidin kanssa kehonkoostumusmittaus ensi viikolle. Se onkin mukava mennä heti maanantaiaamuna, tasan 9.00, kun lauantaina oli suunnitelmissa juoda tyttöjen kanssa muutama lasillinen kuohuvaa. Ai että!  Hyvänä puolena se, että ehkä tieto tulevasta mittauksesta pitää kädet poissa pikkujouluherkuista.

Olen viimeksi käynyt Inbody-mittauksessa keväällä 2012. Silloin mitat näyttivät tältä:

Paino: 65,7kg Rasva: 15,1kg Lihasmassa: 28kg Rasvaton massa: 50,6kg

Aikaisemman koutsin kanssa käytössä oli pihtimittaus. Oli kuukausittainen huippuhetki, kun rasvaa tiristettiin pihtien väliin. Mikäs sen mukavampaa, kuin napakka rutistus allista! Ja millit ylös ruutuvihkoon. Sitten varovaista olkapään yli kuikuilua, että olivatko lukemat muuttuneet minnekään vai jopa nousseet. Eloa jännän äärellä!

Keväällä koulussa tuli tehtyä pienimuotoinen liikuntatutkimus. Ideana oli tutkia kehittymistä 4 viikon harjoittelujakson aikana (tästä lisää myöhemmin). Tutkimusta varten valittiin kehitettävä lihasryhmä, kehitettävä ominaisuus ja laadittiin harjoitusohjelma. Otettiin alkumitat, välimittaukset ja loppumittaukset. Tällöin oli hyvä mahdollisuus tehdä erilaisia kehonkoostumusmittauksia ja havainnoida mittaustulosten eroja. Ramppasin yhden viikon ajan melkein joka päivä jonkin sortin mittauksessa, kun halusin nähdä, miten treenipäivät, lepopäivät ja mm. hiilihydraattitankkaus vaikuttavat koostumukseen. Esimerkki: Kun jalat oli treenattu, oli seuraavana päivänä rasvaprosentti matala ja lihasten paino jopa pari kiloa enemmän. Hiilihydraattitankkauksen jälkeen nesteet olivat mont prosenttia korkeammat, kuin lepopäivänä ja vähäisemmillä hiilihydraattimäärillä. 

Mittarit järjestetty niin, että ylin mittareista antoi alimman tuloksen.(Siis tottakai se matalin on se OIKEA tulos, eikö!)
1. Inbody
2. Ammattilaisen tekemä pihtimittaus
3. Tanita (MC-180 MA)
4. Omron- painovaaka (ei jaottele, vain vaaka)
5. Tanita (SC330 S) (ei jaottelua, vain vaaka)


Inbodyn ja alimmaisen mittarin ero oli rasvaprosentissa yli 10%. Inbodyn ja ammattilaisen tekemän pihtimittauksen ero oli 1%. Parhaiten tulokset vastasivat toisiaan, kun Inbodylla laittoi asetuksen ”standard” ja vaakamaisella mittarilla kehotyypin ”athlete”. Tällöin heittoa oli vain muutama prosentti.
Kehonkoostumusmittaustuloksiin vaikuttavat nestetasapaino (treeni, hiilihydraatit, krapula), ruokailu, kuukautiset, suuri lihamassa jne. Kehoaan muokkaavilla urheilijoilla elektroniset mittarit eivät välttämättä anna todellista kuvaa kehonkoostumuksesta. Suuri lihasmassan määrä näkyy korkeana painoindeksinä ja hämää konetta, sillä mittausten perustana toimivat viitearvot.
Bioimpedanssimittaus jaottelee ja kertoo elimistön lihasmassan, rasvat, nesteet ja luumassan. Sen avulla saa myös arvion sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrästä. Hui. Elektronisen laitteen avulla saa kattavamman tuloksen, kuin pihtimittauksella, joka kertoo vain pinnallisen rasvan määrän. Pihtimittaus on toisaalta tarkempi, sillä siihen ei vaikuta vatsalaukun sisältö yms nesteet. Pihtimittaus on kuitenkin luotettava vain silloin, kun sen suorittaa kokenut mittaaja ja samasta kohdasta otetaan useampi mittaustulos. Kokematon mittaaja ei purista välttämättä tarpeeksi kovaa, saattaa kuopaista lihasta ja mittauskohta ei ole aina täsmällinen. Testattu on ja heitot olivat aika jännittäviä!

Ensi viikolla teen samaiset testit. Maanantaina mitat sekä Inbodylla, Omronilla, että Tanita-mittareilla. Jännityksellä odotan, mitä siellä on tapahtunut.

Energistä viikkoa! Jee jee!

Tässä tomppeli, joka jätti jääkaappiin raa’an munan, luuli sitä kypsäksi ja kopautti sen pöytään.


everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta