Se pakollinen kuulumispäivitys, että voi taas tilittää jostain elämää suuremmasta.

Linjoilla taas! Viimeisestä päivityksestä on kulunut törkeän pitkä aika, hupsista! Tuli jo viestiä, että missä kummassa oikein luuraan, kun ei ole uutta kitinää luettavissa. Vain vanhoja jankutuksia! Tässäpä tulee nyt pikaiset kuulumiset. 

IMG_1847[1]

Viikko on ollut varsin menevä ja myös ihanat ilmat ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tietokoneen ruudun vahtaaminen on vaihtunut ulkona tassutteluun ja köllöttelyyn ja nautiskeluun niinä hetkinä, kun en ole ollut töissä kuuntelemassa ”Teillä on niin ihanan raikasta ja viileää. Saat olla kyllä tyytyväinen sisätyöstä!” tyyppisiä juttuja. Tämä toki vain janoisten sankarina toimiessa, kun saa nauttia hellepäivistä liituraidoissa. Mutta oikeasti – ei pitäisi valittaa. Pääasiallisesti ihmiset ovat todella hyvällä tuulella ja kesämielellä tällä säällä. Ihana juttu! Ja asiakkaiden kanssa on onneksi päässyt nauttimaan auringosta porrastreenien muodossa.

IMG_1629[1]

Tällä viikolla on treenailujen ja töiden lisäksi käyty katsomassa asuntoa, suunniteltu ystävän polttareita, saatu uusi yhteistyökumppani, hoidettu kirjanpitoa, loikittu porttaita, hankittu tohinalla mekkoa kevään juhliin ja ja… No, jotenkin vain ollut kauhean kiireistä, vaikka eivät nämä asiat nyt kirjoitettuna erityisen aikaavieviltä ja vaativilta tunnu. Ja tänään treenin jälkeen pikareissu Ikeaan hakemaan terassikalusteita. Ja huristelemaan muuten vain perheemme uudella jäsenellä, Audilla.

No miten täällä sitten muuten menee, paitsi että yritän olla liian tärkeä multitasking person? Ihan hyvin, kiitos! Paino junnaili tuossa hetken aikaa. Vatsa ei toiminut, olo oli etova ja ruoka maistui huonosti. Tehtiin hieman temppuja kropalle muokkaamalla päivän ruokia ja humpsista vain, paino humahti kivasti alaspäin ja on siellä nyt pysynytkin. Olen tässä painoa pudotellessani huomannut sen, että omalle kropalle ei sovi lainkaan pitkään samana jatkuva ruokavalio. Ei mielikään siitä nauti ja ruoka-aineet alkavat helposti tökkiä, mutta erityisesti kropassa sen huomaa jumitilana. Onneksi Fructolaxista ja muutamasta ravintoainekikkailusta löytyi apu! Huraa! Myös aamuaerobiset käynnistyivät. Vielä on vain muutama lyhyempi lenkki, mutta ihan intona olen niistäkin. Ei vain ole parempaa tapaa aloittaa aamua, kuin kävelylenkki. Ja jos aamupala maistuu muutenkin taivaalliselta, on se parasta tepastelun jälkeen.

IMG_1811[1]

IMG_1809[1]

No niin – sitten uuteen yhteistyökumppaniini! Fitness-räpeltämistäni tukemaan sain aivan loistavan sponsorin_: Fitnessfirst/Foodin! Olen tästä aivan superinnoissani, sillä saan jatkossa kuukausittain lisäravinteeni heiltä. Kiitos luottamuksesta ja yhteistyössä jo tässä vaiheessa! Jatkossa heidän tuotteitaan tulee vilahtamaan julkaisuissani ja kerran kuukaudessa juttujani voi käydä lueskelemassa myös Foodinin blogista. Katsotaan, intoudunko kakkumaakaroimaan jotain reseptiäkin. Legendaarinen Lumihillo-reseptinikin on niin takuumaukas, että minulla olisi varmaan reseptiikan puolella paljon annettavaa. No, oli miten oli, olen kyllä todellakin kuin lapsi karkkikaupassa tämän tuotepaljouden äärellä! Fitnessfirstin nettikaupasta löytyy kaikkea!! Tässä paraikaa täytän ostoskoriani luomupähkinöillä ja MCT-öljyllä. Kohta blogini pursuaa ylistyssanoja pakuriuutteista ja siitepölystä, jota vedän nenään aina aamuisin.

foodin-300

 

Huomenna olenkin sitten menossa haastateltavaksi Me Naiset Sport-lehteen. Todella mukavia juttuja tällaiset! Mutta toki jo hermostuneena nakerran kynsiäni, että saanko mitään järkevää kakistettua ulos, vai onko haastatteluni vain peräperään änkytettyjä täytesanoja, kuten niinku, noku, etku, silleen et…

SO00_2013_08

Näistä jutuista sitten lisää ensi viikolla. Tänään julkaisen vielä kirjoituksen fysioterapian pääsykokeista. Näin keväisin minulle tulee paljon kysymyksiä pääsykokeisiin liittyen ja kirjoitusta on muutamaan otteeseen toivottukin. Joten tulette siis saamaan jonkinlaista tärppiä ja vinkkiä siitä, millainen koitos teitä parin viikon sisällä odottaa!

Tällaisia mies oli tuonut kotiin. Voi surku.
Tällaisia mies oli tuonut kotiin. Voi surku.
everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta