”Sulla on kyllä ihanan pyöreä perse”

Eilen illalla minulle iski hirmuinen into ja tsemppifiilis päälle. Johtuikohan se siitä, että iltatreeni oli niin mukava ja erilainen kuin yleensä, vai siitä että työkaveri sanoi minun kutistuneen. Oli miten oli. Kipitin aamulla puntarille täynnä varmuutta. Ennen sitä toki kävin pyllistelemässä hetkosen peilin edessä ja katsomassa, näkyykö tänään jotain, mitä ei eilen näkynyt. Esim uutta luomea tai jotain ihanaa lihassäiettä, joka olisi yhden yön aikana pingottunut esiin! Olin ihan varma siitä, että parissa päivässä olen varmaan kiristynyt ihan hurjasti ja lukemat vaa’alla ovat laskeneet jotenkin aivan älyttömästi. Ehkä viimeksi olin vain niin nesteinen, että lukema oli korkealla. Nouuuuup. Ihan olin onnistunut tiristämään pois 200g. Just. Sen verran nyt saa tiristettyä käymällä kakalla. Mutta mikä oli mukavaa tässä aamussa oli se, että ei se lukema minua ahdistanut. Hetken aikaa pääkopan sisällä pyörivä rusina, jota aivoiksikin saatetaan kutsua, kimpoili hetken aikaa, kunnes pysähtyi toteamaan, että jos tällä vauhdilla ruksuttaisin koko loppuajan, laihtuisin 5,6kg. Joten mitäpä tässä stressaamaan! Kyllä se sieltä tippuu ja viimeistelytkin ovat Varmasti saadaan se paino tulemaan sieltä alas. Ja toisaalta, painosta nyt viis, kunhan saadaan tuo kroppa kiristymään, kuten pitää. Pitää myös huomioida, että alemmat painolukemat sain vain, kun oli puljattu hiilarittomien päivien kanssa. Nyt hiilihydraattien kanssa mennään käsikädessä ja on ihan mukavaa, kun treeneissä jaksaa tehdäkin ja ajatus kulkee. Vaikka jaksaa sitä ketoosillakin, kun on päässyt ensimmäisten päivien ohi.

IMG_3366[1]

IMG_3649[1]

Oikein naurattaa, millaista tunteiden vuoristorataa tämä projekti on ollut. Miten voi joka päivä olla eri mieltä kropastaan ja miten mieliala voi vaihdella näin paljon? Olen pitänyt itseäni aiemmin suhteellisen tasaisena taaplarina, mutta kyllä nämä minuutissa vaihtuvat mielipiteet kropan kunnosta hieman kertovat toista. Huvittavaa! Helpottavaa kuitenkin, että en ole ainoa fitnesstuulella käyvä latinoperän tavoittelija ja osaan (välillä, todella hyvällä tuulella ja juuri syöneenä) jopa nauraa tälle omalle touhulleni.

IMG_3624[1]

Aamua ilahdutti myös ripsihuolto, jossa minulle laitettiin ensimmäistä kertaa volyymiripset. Ja kehuttiin, että minulla on ihanan pyöreä perä – jesss!! Siis näiden kehujen takiahan mä siellä käynkin!! Tuttuun tapaan ripset liimaili ihana Piritta. Aika menee kyllä aina kuin siivillä! Tänään rupateltiin taas niin monista jutuista sen puolitoistatuntisen aikana. Ripsienlaiton jälkeen pistettiin vielä hieman väriä iholle. Lauantaina on tarkoitus pukeutua siniseen juhlamekkoon, enkä haluaisi, että iho sinertää kilpaa mekon kanssa. Näppärää, kun voi sumutella iholle vähän kuparinhohdetta. Kiitos Piritta ja salon GLOW! Kyllä taas kelpaa viipottaa menemään. Ja pian päästään Piritan kanssa testailemaan kisameikkiä. Kumpikohan on enemmän innoissaan! ; )

IMG_3633[1]

glow

Minulta on paljon kyselty, millaisia muutoksia ruokavaliossani on tapahtunut valmentajan vaihdoksen jälkeen. Ruokapuolella runko on ollut hyvin samanlainen, kuin lähtiessäni dieetille. Joskaan nyt ei riisiä korvailla millään bataateilla tai pastoilla. Täysjyväriisiä ja piste. Isoimmat poikkeavuudet ovat siinä, että tällä hetkellä en syö lainkaan valkuaisia tai parsakaalia, joita puputin aiemmin aika runsaastikin. Ja täytyy sanoa, että se on ihanaa!! Munat tekevät kyllä vielä paluun, kenties se parsakaalikin. Mutta ihan kaivattu pieni hengähdytauko niistä murkinoista. Parsakaali eväsrasiasta kaivettuna ei vaan enää houkuttanut ja sen sai veden kanssa huuhtoa alas. On sitä nyt hemmetti muitakin vihreitä!! Parasta on, että aamulla saan syödä ison kökkösen raejuustoa. Niin herkkua! Hiilihydraatteja on myös jokaisella aterialla. Rasvoja on vähemmän, lihaa syön 3 kertaa päivässä eli välipalakin on oikeastaan yksi lämmin ateria. Ellei halua syödä sitä kylmänä, kuten tänään. Kylmä riisi yllätti. Välillä olen kyllä syönyt riisini ihan tarkoituksella kylmänä. Ensin kanat ja salaatti, sitten riisi stevialla ja kanelilla maustettuna. Mmmmmm. Köyhän(fitness)miehen(naisen)riisipuuro.

IMG_3654[1]

Sunnuntaina kömmin puntarille seuraavan kerran ennen kuin lähden köröttelemään tiimipäivään! Yritän nyt todella olla vahtaamatta tuota vaakaa ja niitä muutoksia. Kyllä siellä tapahtuu… Tätä voisi kai siskoni sanoin sanoa ”näkymättömäksi työksi”. Mitään ei näy, mutta homma etenee.

Body-lehden kilpailijaesittelytkin ovat startanneet. Vielä en haluaisi ottaa kuvia, kun kunto ei ole erityisen näyttävä, mutta kyllä tämän asian suhteen voisi pian alkaa toimimaan, niin saisi pakaransa esiteltyä ja kirjoitettua jo ennakkoon anteeksipyytelyt siitä, jos kaadun tai astelen muiden varpaille.

Odotan kyllä kilpailuja innolla. En vain tajua, että olen oikeasti menossa sinne lavalle. Voi hulluus! Reilut 8 viikkoa ensimmäiseen koitokseen! Mihin tämä aika hupenee?

IMG_3653[1]

Vaikka taisin joitain viikkoja sitten kirota, että en hemmetti enää ikinä lähde tähän touhuun mukaan tai dieettaa, niin näinä hyvinä päivinä fiilis on kyllä aivan toinen. Onneksi rahkapurkkieni kannattelija tyytyy aina vain nyökkäilemään ja myötäilemään, kun uhoan että ei enää koskaan. Vähän sama juttu kuin siivouksen kanssa. ”Siivoan huomennna” – Joo, hyvä kulta. Niin sä varmasti siivoat! Puhetta puheen perään! Mutta kyllä tällaisina hyvinä päivinä tulee oikein himo kehittää fysiikkaa ja tiedän kyllä, että eivät nämä viimeisiksi kisoiksi ole jäämässä. Kyllä vielä tulevaisuudessa lähdetään vetämään tätä samaa koitosta läpi. Ennemmin tai myöhemmin! Ja etenkin, jos olen viimeinen, haluan varmasti mennä vielä näyttämään kireämpää kuntoa ja sähäkämpää lavaesiintymistä!

Olen nyt jauhanut vain näitä mun dieettikuulumisia! Laittakaa ihmeessä toiveita, mitä haluaisitte lukea. Pari toivekirjoitusta on vireillä, mutta otan mielelläni ideoita vastaan, jos haluatte lukea jostain muustakin kuin painoni hitaasta tippumisesta ja aamupuuron ihanuudesta.

Saa myös seurata instagrammissa eveliinarau, jos ei muuten saa tarpeekseen mun joutavanpäiväisistä jorinoista ja upeista, likaisten peilien kautta otetuista kuvistani! http://instagram.com/eveliinarau

everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta