Blogikilpailu!

Harmittelin aiemmin, että en voi tarjota blogini lukijoille juustokakkukimpaleita, mutta ainahan voi järjestää blogikilpailun, jolloin edes joku voi saada suunsa makeaksi. Blogikin täyttää lokakuussa vuoden, joten nyt jos koskaan on hyvä hetki heittää kilpailua kehiin.

IMG_0205

Nyt haluan saada hieman palautetta, jotta voin tulevanakin vuonna jorista täällä juttuja muiden kuin itseni ja sokean naapurintädin mieliksi.

1. Mikä on ollut mieleenpainuvin kirjoitus blogissani? Miksi?

2. Juttutoive tulevaisuuteen?

No. Mitä tästä vaivannäöstä sitten voi netota?

Koska joululaulut jo kilkattavat tämän jouluhörhön päässä ja viileät ilmat saavat himoitsemaan sitä itseään, nimittäin suklaata, on mielestäni paikallaan laittaa jakoon ihanan yhteistyökumppanini FOODINin raakasuklaan valmistuspaketti!

”Foodinin raakasuklaan valmistuspaketilla voit valmistaa tajunnanräjäyttäviä suklaaherkkuja! Valmistaessasi suklaata tästä paketista et voi epäonnistua. Paketista saat valmistettu 40 suussasulavaa konvehtia, jotka voit maustaa makusi mukaan. Raakasuklaan valmistuspaketista saat helposti tehtyä herkkuja itselle, lahjaksi tai tarjottavaksi esimerkiksi juhliin. Paketti on myös oiva lahjaidea.

Raakasuklaan valmistuspaketti sisältää kaiken tarvittavan herkullisen raakasuklaan valmistukseen, ja mukana on mm. kuvalliset ohjeet valmistuksesta.
Paketti sisältää 350 grammaa palmusokeroitua 58% kaakaomassaa (sis. luomulaatuisia kaakaopapuja, palmusokeria ja kaakaovoita), 20 grammaa kuivattua luomumustikkaa, 30 grammaa kuivattua luomukarpaloa, sekä 30g luomu mulperirouhetta. Raaka-aineiden lisäksi pakkauksessa on 40 konvehtivuokaa sekä suklaan valmistusohje. 

Raaka, luomu, gluteeniton, maidoton, vegaaninen, GMO-vapaa. Ei sisällä lisä- tai säilöntäaineita.” www.foodin.fi

IMG_6103[1]

raakasuklaa-valmistuspaketti

foodin-300

Aikaa vastata on 10.10. asti! Voit laittaa vastauksesi kommenttiboksiin tai sähköpostitse osoitteesen everfit (at) luukku.com

Käy tykkäämässä myös blogin fb-sivusta! https://www.facebook.com/everfitever?fref=ts

image11

Happy off-season to me!

Onnellista OFFia. Minulle. (ajattele tämä sillä Trivago-mainoksen naisen lässynlää-äänellä, niin menet hermoon jo ennen ensimmäistä kappaletta, nännännää)

IMG_5616[1]

Aloin muutamaan otteeseen näppäilemään tekstiä yksisormijärjestelmäni voimalla, mutta koska suolsin ruudulle ainoastaan samaa vatulaatiota siitä, mitä mun kannattais ja pitäiskö vai eikö pitäis ja päpäpäpäpää oonko muna vai kana, tulin siihen tulokseen, että ehkä kerrankin olen vaiti, ennen kuin minulla on jotain sanottavaa.

Edestakaisin junnaavan jahkailun (oh, really?)  jälkeen tulin lopulta siihen tulokseen, että en kilpaile Lappeenrannassa. Lopulta päätöksen teki kroppa, sillä Jyväskylän jälkeen se on selkeästi kaivannut lepoa. Kuumeilua, kurkkukipua, lihaskramppeja… Sellaista pientä hupia.  Ja uni on muuten maistunut. Olen pitkästä aikaa nukkunut sikeästi kuin kissanpentu. Ei puhettakaan, että olisin kekkaloinut hereillä keskellä yötä tai ponkaissut aamulenkille ilman herätyskelloa klockan 5. Ehei. Olen vielä herätessäkin ollut niin väsynyt, että olen luultavasti ollut unessani Hopeanuoli ja juossut koko yön.

IMG_6009[1]

Voi jumalauti, että oli muuten kova paikka päättää, että nyt kuule kilttipiltti Eve-mukelo sinun on skipattava Lappeenranta. Yllättävän kova! Sitä oli kilpailujen jälkeen niin fiiliksissä, janosi lisää! Halusi mennä vielä pyllistelemään lisää pikkubikineissä, kun uimahallissa katsovat minua aina jotenkin oudosti, kun teen t-kävelyt ja poseeraukset ison altaan reunalla.

Juu, olisihan Jyväskylän jälkeen ollut vielä hyvin aikaa kiristellä kuntoa. Mutta kun mieli tipahti kyydistä ja heitti hanskat ilmaan. Olin itselleni jo iskostanut mieleen, että jos (ja kun) Jyväskylästä ei jatkopaikkaa kisoihin heltiä, jää homma tältä vuodelta siihen, eikä Tampereelle jatketa. Olikin aika vaikeaa enää tsempata itseään uuteen nousuun, että hei nyt mennään kuitenkin, voittofiilis päälle, kun kroppa jo huuteli, että hei mä olen kyllä aloittanut jo lepoviikon, tsot tsot Hentun Liisa.

Tämän vuoden kunto oli parasta, mitä sain annettua. TÄNÄ VUONNA! Joten olen tyytyväinen, vaikka petrattavaa on paljon. En kuitenkaan ollut siihen niin tyytyväinen, että olisin halunnut lähteä SM-kisoihin takakonttiani tutisuttamaan.

Lappeenrannan skippaaminen sai sekä huraa-huutoja, että harmitteluja. ”Älä nyt tässä vaiheessa luovuta! Nyt tsemppaa vielä!” Kai siksikin oli hankalaa ajatella, että ei lähtisi enää lavalle. Luovutanko minä nyt? Pitäisi varmaan tsempata. Mutta ei, en koe luovuttaneeni. Tavoitteeni oli nousta lavalle Jyväskylässä. Mission completed! Jatkopaikkaa ei tullut, joten jatkopaikkaa en ansainnut ja that’s it. Kun tekee projekteistaan julkisia, tulee helposti sellainen olo, että kyllä mun nyt pitää, kun on näitä kaikenlaisia odotuksia. Voi Pyhä Sylvi, ei tietenkään pidä. Eihän silloin mistään tule mitään, jos ei kuuntele tärkeintä asiaa: omaa hyvinvointiaan. Mutta olen mestari unohtamaan sen. Mieluummin teen pellenä viihdettä muiden nautittavaksi, kuin lepään laakereillani, vaikka olisikin juuri se aika.

Mainitsin viime kirjoituksessani, että en koe motivoivaksi lähteä Lappeenrannan kisoihin, mutta en tarkoittanut että olisi jotenkin noloa lähteä kilpailemaan sinne. En suinkaan. Jos olisin itse tyytyväinen kuntooni tai pettynyt sijoitukseeni Jyväskylässä, enkä olisi sairastunut, lähtisin varmasti hakemaan itsekin SM-paikkaa ja kilpailukokemusta. Mutta suoraansanottuna minulle ei sellaista fiilistä jäänyt. Ja harjoituksen vuoksi reissu on aika hintava. Mieluummin laitan säästyneet rahat hää-säästöpossuun.

On hieno juttu, että kilpailuja järjestetään ja on hienoa, että laji saa uusia harrastajia. Sille nostan molemmat peukut. Mutta mielestäni kolmas karsinta on täysin turha. Kenties viimeisen kilpailun voisi pitää yleisenä kilpailuna ja ottaa käyttöön jonkun villi kortti-systeemin? Tai SM-kisoihin pääsisivät ne, jotka ovat keränneet parhaimmat pisteet kisakauden karsinnoista? Ei voida puhua karsinnoista, jos kuka tahansa Kyllikki voi kavuta lavalle ja saa sijoituksen lisäksi paikan SM:iin. Mielestäni se vain on hyvin kummallista. Ensi vuonnakin järjestetään kolmannet karsinnat, joten miksi vaivautua Tampereelle ensimmäisiin karsintoihin, jos kolmas on näin helppo nakki? Voi aloittaa dieetin myöhemmin kesällä. EI tarvitse käydä läpi monta viimeistelyruljanssia, vaan voi säästellä kroppaa viimeisiin karsintoihin ja SM-kilpailuun. Joillakin SM:it tulevat olemaan neljännet kisat. Hatunnosto kaikille, jotka jaksavat tahkota tämän läpi! Arvokasta kokemusta kilpailemisesta ja kilpailuihin valmistautumisesta.

No, jäkätyksestä ja jäpinästä muihin aiheisiin. Paino on noussut kilpailuiden jälkeen kolmisen kiloa. Mieli on ollut sekä huippumahtava, että ahdistunut. Nesteiden kertyminen on kieltämättä ollut päälle aika vaikeaa ja välillä olen ihan varma, että naamani on lihonut, sormet ovat lihoneet ja näytän muodottomalta pullukalta. Ruokavalio on pysynyt pääosin hyvin siistinä. Herkuttelua/rentoa syömistäkin on ollut ja aika ajoin tosiaan olen saanut hyvän letkeän fiiliksen. Seuraavana päivänä kuitenkin ahdistaa ja harmittaa. Miksi piti syödä. Jopa puuro tuntuu joltain erityistuhmalta herkulta, puhumattakaan ruisleipäviipaleesta.

IMG_6029[1]

Uskon, että kroppa tästä pikkuhiljaa tottuu ja nesteet asettuvat sinne minne kuuluvat, eivätkä lotise alleissa niin epäilyttävästi, että festarialueelle mentäessä minun luultaisiin salakuljettavan portista juomia. Tänä aamuna vatsalihakset tervehtivät herätessä. Pus. <3 Niitä ei olekaan kisojen jälkeen juuri tarvinnut katsella, kun en ole juuri päässyt treenailemaan ja olo on ollut rapea kuin nestesaippualla. Päivä alkoi siis huippuhyvissä fiiliksissä.

Aika kamalaa, miten paljon omat olotilat ovat tuollaisesta kiinni, mutta onhan se ymmärrettävää. Viimeisen vuoden olen päivittäin katsonut hoikentuvaa kuntoa. Yhtäkkiä kunto alkaakin omissa silmissä huonontua, vaikka eittämättä näytän huomattavasti terveemmältä kuin kisaviikolla. Tiukkaa tekee silti. Olen kuitenkin pyrkinyt avoimesti puhumaan fiiliksistäni ja tehnyt hullusta mielestä vitsiä. Asioiden keventäminen ja avoimuus auttavat, että tästä ei tule mitään mörköä, joka jää vaivaamaan mielen sopukoihin ja kohta olen osastolla parsakaalista kieltäytyvä 37 kiloinen.

Jos ei oteta huomioon sairastelua ja pieniä ahdistusoloja, olo on ollut hyvä. Henkisesti voin hyvin ja olen ollut todella onnellinen ja innostunut. Monet arkiset asiat tuntuvat niin ihanilta ja tärkeiltä. Olen lepäillyt, tehnyt asioita fiiliksen mukaan. Viettänyt aikaa mieheni kanssa. Huomannut, että minulla on aivan ihana koti. Ihanat läheiset. Ihana elämä. Niin paljon kaikkea muutakin! Mutta niin sitä vain on kulkenut itsekkäästi omaa projektiaan silmälläpitäen eteenpäin.

Vaikea oli päätös, mutta tulipahan tehtyä. Ja olen siitä todella onnellinen!  Näin tämän kuuluikin mennä. Kisaruljanssi vuodelta 2014 on siis virallisesti ohi.

Kiitos vielä kisataipaleeni mahtaville yhteistyökumppaneille!

STUDIO 71 Sari Helkovaara, Jyväskylä Kiitos upeista kisakynsistä! Ei tarvitse miettiä, missä omat hää- ja kisakynnet laitetaan. Kiitos myös mahtavasta tsempistä ja huippuhauskoista juttutuokioista. U rock!

stufi

 Method Putkisto & Pilates-studio Elina Pihlajamäki, Jyväskylä Kiitos, että olen päässyt piipahtamaan tunneilla! Olo on ollut joka kerta kuin uudestisyntynyt.

http://www.efector.fi/

SALON GLOW, Jyväskylä Kiitos kauneussalongin ihanille naisille Pirittalle, Nellille, Marille ja Heidille! Ihanimmat ripset, kynnet, hiukset ja rusketukset. Ensi vuonna samalla tiimillä tämä akka kuntoon!

glow

FOODIN Kiitos maukkaista ja toimivista lisäravinteista. Runsaat avustuspakettinne tekevät Joulun arjen keskelle. Spirulinan ja Chlorellan voimin kisoihin ja kisojen jälkeen maistuvat raakasuklaat naamariin! Kyllä kelpaa.

foodin-300

PLICO. Säihkyvät kiitokset kisakoruista ja upeista vapaa-ajan koruista! Kyllä kelpaa harakan nyt mennä, kun kimmeltää ranteissa ja korvissa kauniita uutuuksia.

PLICO.FI-ACCESSORIESTORE-LOGO-2

BODYCTRL Sakari, Jyväskylä. Kiitos huippuparhaasta seurasta, kiiluvimmista bling bling diamondseista ja musteesta iholla. Oot superia.

bodyeve

Fysikaalinen hoitolaitos Markus Linna Kiitokset paikkojen availusta ja tsempistä!

logo

Ennen kaikkea, kiitos ihan huikeat lukijat. Ai että. Teidän jutut ovat lämmittäneet sydäntä ja naurattaneet oikein kunnolla. Enpä olisi koskaan uskonut, miten paljon blogin kautta saa vertaistukea, tsemppiä, kehuja ja ajatuksia. Kiitos, että olette jakaneet niitä minun kanssani ja jaksaneet lukea ja kommentoida hömpänpömppäjuttuja! Voi kun voisin tarjota teille kaikille isot juustokakkulohkareet. Sen tekisin!

Kun perustin blogini, toisessa julkaisemassani kirjoituksessa luki:

Paljon on työtä edessä. Mutta, siteeratakseni toista syvällisten lyriikoiden suoltajaa, lyön tiskiin Britney Spearsia. ”You wanna hot body. Look hot in a bikini. You better work bitch.” Pidetään mielessä. Jos ei työ maistu, siirrytään vain säkeistön kohtaan: ”Sip martinis.”

Nyt on tehty töitä ja näytetty melko hotilta bikineissä ja sippailtu parit martinit. Vaan hommahan ei tähän lopu. Tuleva vuosi pyhitetään hauskalle harrastamiselle ja laadukkaan lihasmassan metsästykselle.

Uusia tavoitteita en ole vielä laittanut paperille…

Joten sovittaisiinko niin, että se olisi #0,98 years11,70 months50,86weeks8544 hours512640 mins30758400secondsOUT

Jos fitness-törppöily ei lopu niin se saa luvan jatkua!

IMG_6065[1]