Onnellisia kakkahetkiä ja viime hetken päätön kana-tyyppiset juoksut.

Heräsin ennen kellon soittoa virkeänä kuin peipponen (on tärkeää herätä kello viisi muutaman tunnin yöunien jälkeen) Selailin Kinuskikissan blogia ja hyväilin lahjaksi saadun reseptikirjan kantta (kuolavana roikkui suupielistä ja vatsani mourusi ruokaa) Ihana lomapäivä alkamassa, ei mikään kiire mihinkään… (paitsi klo 7.45 alkavalle metoditunnille ja siitä tulipalokiireellä jatkamaan päivää) Linnut sirkuttivat ja koira kuorsasi kevyesti vieressä (ilma oli harmaa ja pilvinen ja koira haisi ripulilta).

IMG_5530[1]

IMG_5527[1]

Aivan. Olen lomalla, mutta siltä ei tunnu missään muualla kuin päässä, joka on hilpeä. Varmaan humaltunut jo pelkästä pöydällä lojuvan palkintosamppanjan ajattelusta, kun tällä tavalla viiraa.

IMG_5414[1]

Kuningasidea: Otan viimeistelyviikoksi lomaa.

Järkeily: Olen varmaan silloin todella väsynyt.

Fakta: Nyt on oikeasti pakko levätä ja ottaa rennosti.

Epäily: Stressaankohan hirveästi, kun joudun olemaan aloillani?

Toteutus: Kalenteri on täynnä ja minuuttiaikataulutettu. To do-lista on pitkä.

Järkeily: No mutta nyt en ainakaan ehdi stressata kuntoa!!

Fakta: Nyt olisi oikeasti pakko levätä ja ottaa rennosti. Viikko menee hirveää kyytiä.

Fakta numero 2: Stressaan sitä, että pitäisi levätä, mutta suhaan ympäriinsä kuin mikäkin työläismehiläinen.

Sunnuntain Helsinki-reissun jälkeen sain jonkun omituisen akuutin AD/HD-kohtauksen. Ei se tavallaan haittaa, sillä en voisi olla enempää onnellinen siitä, että fiilis on näin mahtava. Käytinkö juuri sanaa mahtava? KYLLÄ! Oon ollut aivan liekeissä, nauttinut, ollut iloinen ja innolla menossa kohti lauantaita. Mutta kun pitäisi ihan oikeasti levätä! Lepuuttaa jalkoja, torkkua. Mutta ei vaan malta!!

Tekemistä siis riittää. Täällä ei maata kyljellään märehtimässä rehuja kuin Mansikit tuolla laitumella. En voi sanoa, että täällä paiskittaisiin hommia, kun viimeiset kunnon treenit tein eilen. Mutta täällä touhutaan! Hirveästi on tehtävää ja minähän olen luonnollisesti keskittynyt kaikkeen todella tärkeään. First things first!

Kuinka minä siis valmistaudun kisaan? Meditoinko täällä mantroja myhisten ja pakuriteetä särpien? Käyn mielessäni T-kävelyä ja sitä, miten vinkkaan tuomareille leuallani seksikkäästi ja ylväästi? Hipellänkö valmiita bikineitäni ja hyvin järjesteltyä tarvikelaukkuani? Onko hiukset ja kynnet valmiina, iho kuorittu ja pehmoisen vastaanottavainen ottamaan väriä pintaansa?

Tirsk.

Hiukset laitetaan vasta huomenna. Kynnet laitetaan perjantaina. Värit levitetään perjantaina ja lauantaina. Kisakoruista minulla on puolet. Toinen bikini connector on rikki. Bikinien koristelut eivät ole valmiit, enkä ole varma tarvitseeko alaosaa vielä hieman fiksailla.

IMG_5429[1]

Etuposeerausta muutettiin ja takaposeeraus on ”ehkä vaihtoon” listalla. T-kävelyn olen tehnyt tällä viikolla kaksi kertaa. Olen kasvattanut Chewbacca-tyyppisen karvoituksen ja naamaani on poksahdellut muutama erityisen muheva finni.

IMG_5521[1]

Olen muunmuassa ostanut samppanjaa ja kuohuviinejä ystäville, leiponut juustokakkua, ostanut herkkuja ja tankkauseväitä. Koristellut keittiötä lauantaita varten, oli häviö- tai voittojuhlat – who cares! Lajitellut tavaroita kirpputorille.  Tai siis, niin aioin tehdä. Todellisuudessa olen levittänyt kaikki vaatteet lattialle. Ööö, miksi juuri nyt? Ja toki tehnyt pari hierontaa, piipahtanut Ikeassa ostamassa jotain niinkin tärkeää kuin kakkukuvun, kun edelliseni koki karmaisevan kohtalon tiputtaessani peilin sen päälle.

IMG_5410[1]

IMG_5428[1]

Olen kipittänyt viemässä tiimiasua painatukseen ja huomenna kipitän hakemaan tiimipöksyjä toisesta putiikista. Aamulla kävin rentoilemassa Method Putkisto Studiolla ja sieltä kirmasin päätä pahkaa kisasiskoni Pauliinan pakaroita sutimaan. Vaatteet pois, pyllistys ja Pro-Tanit iholle. Siitä äkkiä kotiin, vaatteiden vaihto ja äidin kanssa asioille. Tuli kierrettyä ties mitä ihme putiikeita Hong-Kongista Clas Ohlsoniin. Tarpeellista! Nyt tiedän, mistä löytyvät edullisimmat jatkojohdot. Tää on tärkee.

IMG_5519[1]

Turnauskestävyys loppui kyllä aivan totaalisesti ja viimeisellä autoiluetapilla mietin jo, suhaanko auton johonkin rakennuksen seinään vai pysyvätkö silmät vielä auki. Onneksi vierestä kuului koko ajan ohjeistusta, kuinka ajaa, niin ei voinut homma mennä vikaan ”Nyt käänny tästä oikealle. Tässä on stop-merkki. Nyt peruuta. Ihan suoraan voit ajaa” Mitä automatkasta olisikaan tullut ilman näitä tärkeitä neuvoja. Ei ihmekään, että parkkipaikalla meinasin työntää hölisijän suoraan auton alle. No en oikeasti. Tuuppasin vain mammaan hieman lisää vauhtia, kun autoilija antoi tilaa ylittää suojatietä…

Voisi sanoa, että tämä on täysin hallitsematon kaaos, mutta ei pidä paikkaansa. Ainakin voin hallita vatsani toimintaa, jos oikein hankala paikka tulee. Antoihan ystävä hyvät eväät sitä varten! Arvostan!

IMG_5427[1]

everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

4 vastausta artikkeliin “Onnellisia kakkahetkiä ja viime hetken päätön kana-tyyppiset juoksut.”

  1. Sulla on näissä uusimmissa postauksissa ollut ihan selvästi erilainen draivi päällä. 🙂 Kiva päästä lukemaan kisaviikon kuulumisia tiuhaan. Tätäkään lukiessa ei meinannut pokka pitää. The Bouquet residence, the lady of the house speaking! Hirmuisesti tsemppiä valmisteluihin! 🙂

  2. Tsemppiä kisoihin! Toivottavasti jatkat blogia kisojen jälkeen:). Nauti kisoista, pian pääset puurtamaan kunnon murkinalla ja toivottavasti myös levolla!

  3. Ou jee!! Se on jo niiiin lähellä. Nautihan huomisesta päivästä ja menestystä kisaan! Oot kaikinpuolin tehnyt aivan hitonmoisen duunin, josta voit olla ylpeä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta