Elämää kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa.

Kilpirauhanen, tuo muutaman kymmenen gramman kokoinen pimpula henkitorven etupuolella, on ollut jo pitkään varsinainen fysiologian julkimo. Se on saanut laajaa huomiota ympäri maailman. Siitä on tehty tutkimuksia, artikkeleitä, televisio-ohjelmia… Paljon huomiota niinkin pienelle nystyrälle.

lataus (4)

Mutta tuo pikku nystymukulakuukunen vain sattuu olemaan aika tärkeässä roolissa, mitä tulee ihmisen hormonitoimintaan ja ylipäätään elintoimintoihin. Sellaisessa roolissa, että olisi oman edun mukaista pitää tuo vaativa tähti tyytyväisenä, ettei se vain ota nokkiinsa ja sano sopimustaan irti.

Itse olin keskellä kisadieettiä, kun hakeuduin tutkimuksiin. Olin epäillyt kilpirauhasen vajaatoimintaa useampaan otteeseen, mutta sivuuttanut oireet ja keksinyt niille järkeviä selityksiä, Oli kuitenkin stressiä, kiirettä, ylikuormitusta ja sitä ja tätä ja tuota. Myös dieetin piikkiin oli helppo laittaa kaikki ja koska pääni on aina muistuttanut lakastunutta voikukkaa, ei hiusten oheneminen ja entistä enemmän homssuuntunut look juuri huolettaneet.

lataus (5)

Lompsin kuitenkin tutkimuksiin, koska olihan tämä viheliäinen ongelma mietityttänyt minua useampaan otteeseen. Kuten arvata saattaa, dieetin piikkiin oireet laittoi lääkärikin, joka oli vastahakoinen tutkimaan asiaa ennen kuin dieetti on ohi. Hän kun oli vakuuttunut, että oireet johtuvat vain huonosta ravitsemuksesta ja siitä, että olen liian laiha (tuolloin 175cm /63kg eli BMI) Hän katseli minua taaksepäin nojautuen ja totesi ”Vaan kun sinä et neitiseni näytä vajaatoimintaiselta. Yleensä kun minulle tulee vajaatoimintainen, hänellä on veltto iho, puhti poissa, ylipainoa… Sinulla ei ole mitään”

Niin. Paitsi kirjava joukko oireita vailla selitystä.

  • väsymys
  • hidas syke
  • matala verenpaine
  • palelu,
  • masentuneisuus, aloitekyvyttömyys
  • loppunut hikoilut
  • ohentuvat, kuivat hiukset
  • ummetus
  • äänen käheys, erityisesti aamuisin
  • kuukautishäiriöt
  • heikentynyt palautuminen

Kun puhuimme sydämen matalasta sykkeestä ja pulssista, jota ei löytynyt palpoitaessa, oli sekin vain kovan harjoittelun ja laihduttamisen syytä. Samoin voimakas palelu ja sinertävät sormet keskellä kesää.

IMG_4535[1]

Onneksi kuitenkin tutkimukset tehtiin, sillä sieltä paljastui tämä laiskotteleva vihulainen. Ei ihmekään, että olo oli ponneton ja sydän jumpsutteli hitaampaan tahtiin kuin imelimmät balladit. Tyroksiini-resepti kouraan ja elämään tietoisessa liitossa entisen mielikuvitusystäväni kanssa.

Lääkitys alkoi vaikuttaa melko nopeasti. Ei tarvinnut kärvistellä vuotta, ei kuukausiakaan, ennen kuin lääke tehosi. Annostusta piti hieman sumplia, mutta elimistö reagoi kyllä voimakkaasti silloin, kun tasot olivat liian matalat.

Jatkoin kisadieetin loppuun ja jäin jännityksellä odottamaan, miten kehoni kilpailuiden jälkeen reagoisi. Mutta kaikki meni lopulta varsin hyvin. Ei voi kuin arvailla, mikä oli taudin ja mikä dieetin syytä. Kumpaan piikkiin meni lihaskato ja uupuminen? Olisiko olo ollut merkittävästi parempi ilman sairautta ja ennen kaikkea millainen se olisi ollut, jos lääkitystä ei olisi ollut?

perö

Kilpailuiden jälkeen pyrin olemaan hyvin tarkka ruokailuiden suhteen. Mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä rennommaksi olen tullut. Paino on edelleen sen 4kg korkeampi kuin viimeistelyviikon alkaessa ja kisapainoon on lisää tullut vajaat 6kg. Mitään superpullahtamisia ei siis tapahtunut, vaikka mieli valheita tuolta välillä huuteleekin. Hormonitoiminta palautui lopulta yllättävän nopeasti ja lääkeannosta pienennettiin testimielessä, Positiivista kyllä – olossa ei tapahtunut negatiivisia muutoksia. Jee!

IMG_7152[1]

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kuulee nykyään puhuttavan trendisairautena. Yhtäkkiä monella on se ja yhtä moni epäilee sen itseltään löytyvän. Se niputetaan samaan kastiin gluteenittoman ja maidottoman ruokavalion kanssa ja monen ajatus tuntuu olevan, että hohhoijaa, mitä pelleilyä, tuskin tuota ihmistä mikään vaivaa, korkeintaa luulosairaus. Aivan kuin kukaan muu tietäisi toisen oireista paremmin! o.O

Mutta onhan se totta, että aineenvaihduntaa hidastavaa sairautta helppo käyttää syynä sen sijaan, että syynäisi omia elämäntapojaan. Jos lanteille on muodostunut vuosien saatossa makkaraa ja paino huitelee lähellä kolminumeroista kilomäärää, olisi ensin syytä katsoa ihan siihen lähelle. Miltä omat elämäntavat näyttävät? Jos ruokapäiväkirja koostuu lähinnä herkuista ja valtavista ruoka-annoksista ja ainoa liikunta tapahtuu sohvalta jääkaapille, ei ole mikään ihmekään, että uuvuttaa, iho on veltto ja painoa kertyy.

Ystävät muistivat herkuilla. Löytyypähän vierasvaroja.
Ystävät muistivat herkuilla. Löytyypähän vierasvaroja.

Internetistä löytyy nykyään diagnoosi jokaiselle vaivalle. Ja kattavan oirerepertuaarin omaavana sairautena kilpirauhasen vajaatoiminta osuukin todella monen kohdalle. Kenelläpä meistä ei olisi ollut väsymystä, palelua, ummetusta, painonnousua, lihaskipuja…?  Oireille on helppo löytää syy omaa elämää tarkastellessa, mutta joskus selitykset kannattaa unohtaa ja kyseenalaistaa, miksi voi niin huonosti.

Tutkiminen on vaivatonta, eikä se maksa maltaita. Se on pieni hinta ja vaiva siitä, että saa tiedon, onko omissa arvoissa jotain sanottavaa. Joskus testeissä ei välttämättä mitään merkittävää näy, mutta monet lääkärit ovat myöntyväisiä kokeilemaan pientä lääkeannosta, jos oireita ei muilla keinoin voida selittää. Kannattaa kuitenkin aina ensin viilata omia elämäntapojaan. Väärin käytetty lääkitys on haitallinen ja voi aiheuttaa ripulia, vapinaa, sydämen tykytystä, rajua laihtumista yms.

Itselläni kilpirauhasen vajaatoimintaa oli epäilemättä jo ennen dieettiä ja dieetti edesauttoi oireiden puhkeamista täyteen loistoonsa. Fitness-lajeja ei siis voi pistää pölkylle. Mutta on hyvä miettiä, miksi vaiva on niin valtavasti yleistynyt? Sivutyössäni sen huomaa, että liki puolella asiakkaistani on kilpirauhasongelmia. Toisilla on voimakkaat perintötekijät, toisilla taustallaan ylitreenaamista, stressiä ja todella niukkakalorisia laihdutusyrityksiä. Ei ole siis mitään pötypuhetta, että kilpirauhasen vajaatoiminnan voi itse aiheuttaa.

IMG_5514[1]

Myöskään jodin ja seleenin merkitystä ei voi korostaa. Jodi on osa kilpirauhashormonia ja sen saantisuositus on 150mg päivässä. Monet saavat jodia suositusten mukaan, mutta niukkaenergisillä dieeteillä, kalaa ja maitoa välttämällä sekä jodioitua suolaa karttamalla saattaa saanti jäädä turhan vähäiseksi. Jotkut artikkelit sanovat, että seleeniä saadaan tarpeeksi. Kuitenkin mittausten mukaan suomalaisilla ilmenee alhaisia seleenipitoisuuksia, sillä ko. hivenainetta on Suomen maaperässä vähänlaisesti. Seleeni on tärkeä hivenaine, joka muiden terveyttä edistävien vaikutusten ohella, edistää kilpirauhasen normaalia toimintaa.  Seleeniä saa mm. parapähkinöistä. Päivittäinen vuorokausiannos, jota ei tulisi ylittää on 300ug. Yhdessä pähkinässä voi olla liki 80ug seleeniä, joten jo muutama pähkinä riittää. Seleenin yliannostus voi aiheuttaa metallin makua suuhun, väsymystä ja pahoinvointia. Itse napsin joskus pähkinän tai pari, mutta monesti tulee napsittua valmiste suoraan purkista.

FI_Bio-SelenSinkki_90_600 (1)

http://www.fitnesstukku.fi/5/fi/artiklar/bio-selen-sinkki-90-tablettia

Niin miten se elämä sitten sujuu tällaisen elämänkumppanin kanssa? DIagnosoinnin jälkeen – erinomaisesti. Lääkitys todella tepsi ja sillä oli uskomaton vaikutus mieleen. Sain varmistuksen sille, että en ole laiskistunut, muuttunut saamattomammaksi tai väsyneeksi ja kyyniseksi ihan muuten vain. Taustalla oli ihan oikea syy. Ja kun se syy saatiin kuntoon, sama vanha energinen minä palasi takaisin kuvioihin. Jos olossa tapahtuu muutoksia, voi lääkitystä säätää. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että melko balanssissa ollaan. Ja se on mahtavaa!

IMG_6762[1]

Kaikkia kisalavoille haaveilevia suosittelen lukemaan nämä kirjoitukset:

http://naturaalikehonrakennus.blogspot.fi/2013/05/fitnesslajit-syomishairiot-ja.html

http://lihastohtori.wordpress.com/2013/02/27/kroppa_puhki_borg/

 http://www.bodylehti.fi/?p=759

everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

2 vastausta artikkeliin “Elämää kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa.”

  1. Jodin saantisuosituksesi on 1000x liian suuri. Oikea on 150ug ei 150mg. Tosin tuo virallinen suositus on naurettavan alhainen ja jodia tutkineet lääkärit hoitavat jodinpuutosta 75mg päiväannoksilla usean kuukauden ajaksi.

    Itse käytän radioaktiivisen jodin ehkäisyyn tarkoitettuja tablettaja (135mg) 1/4 päiväannoksilla, koska en käytä maitotuotteita, jodioitua pöytäsuolaa tai meren antimia ja koska olen tutkinut joditutkijoiden julkaisuja ja todennut tuon annoksen olevan täysin turvallinen.

    En silti suosittelisi noin isoa annosta pysyvään käyttöön yleisesti.

    • Kirjoitusvirhehän tuohon on lipsahtanut. Hyvä korjaus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta