Varsin pitkä perjantai se olikin!

Ai että. Vapaapäivä! Tai no ainakin melkein vapaa. Mutta vapaampi ainakin kuin moni muu päivä. Ja sehän tarkoittaa sitä, että olin tikkana ylhäällä ennen kuin herätyskello ehtii inahtakaan korvan juuressa.

Tämä tikka se vaan oli ylhäällä jo ennen ensimmäistäkään matoa. Veikkaan, että lieronmokomatkaan eivät vaivautuisi norkoilemaan pintamullissa siihen aikaan, kun minä nousin… Olin aika malttamaton menemään nukkumaan, koska odotin alkavia vapaita sellaisella joulupukkia odottavan natiaisen innolla ja jännityksellä. Olin sopinut aamulenkin kello kuudeksi. Naapurissa kun asuu kisadieettiläinen, joka on samaan aikaan hereillä. Ja kun minä jo tottumuksesta tiesin, että vapaa-aamuna herätys koittaa varmasti kello 5, kuten aina tähänkin mennessä, niin miksei. Ihan turha odottaa, että nukkuisin univelkojani pois…

Juu ei. Ei se kello ehtinyt lyödä edes 5. Ei edes 4. Ei edes 3. 1.59 huomasin tuijottavani viisareita. Silmät apposen auki. Hereillä. Tietoisena. Aloin laskea lampaita. Bäääääh. Ja plääh. Kävin juomassa. Venyttelin. Lauloin mielessäni. Suunnittelin. Lausuin mielessäni runoja. 2.40. Plääh. Pyörimistä. Koiran viereen änkemistä. Miehen kainaloon änkemistä. Miehen selkään käpertymistä. Peittokasan alle piiloutumista. Juu, ihan turhaa. Aloin lukea blogeja puhelimelta. Selasin askarteluvinkkejä. Yritin taas nukkua. Mutta ei.

Kello neljä minä sitten totesin, että fokit. Turha tässä on jäädä petiin makaamaan, kun hommasta ei tule mitään.

Tein siinä sitten hääkutsuja valmiiksi, hieman kouluhommia, työhommia… Mahtavat asiakkaat kummastella, kun sähköpostit ovat saapuneet aamuyön tunteina. Toivottavasti en tehnyt kirjoitusvirheitä. Eivät sitten luule, että olen pikku kuohuviinitumuissa lähetellyt heille ylistäviä rakkausviestejä ja toivotellut iloisia vapaasyöntipäiviä. Että nyt vaan mämmiä tuokkonen tuokkosen perään kuin Juha Mieto konsanaan!

IMG_9290[1]

No, taapersin sitten sen tunnin aamulenkin. Seura oli hyvää ja oli todella kivaa käydä pitkästä aikaa yhteisellä lenkillä Classiciin valmistautuvan Pauliinan kanssa. Saa hieman kisahumumakupaloja ilman turhaa hösöttämistä ja hepuloimista. Ruho ei meinannut suostua nousemaan sängystä lainkaan ja kömpi unille kyllä saman tien, kun oli tassut pyyhitty. Minä jäin kukkumaan ja jatkamaan hommia. Nyt jos koskaan (Kirsti) tekisi mieli pää kallistaa johonkin. Mutta kun ei minua kertakaikkiaan vaan edelleenkään uneta. Väsyttää vaan. Ja kroppa on palautunut… Aivan, ei ole. Olo on välillä jopa liki krapulainen. Halpa keino hankkia huono olo. Ei edes baariin tarvitse lähteä. Puhumattakaan siitä, että tarvitsisi ostaa viiniä!

IMG_9294[1]

1,5h ennen tälle päivälle suunniteltua salitreeniä sammuin petiin. Tunnin kuolasin paidalleni ja könysin ylös. Äimistelin siinä, että pitäisikö sinne salille kuitenkin lähteä, mutta totesin, että lihakset ovat aivan uupuneet ja sydän muljuaa jo ilman rasitustakin siihen malliin, että ei nyt lähdetä ehdointahdoin hankkimaan sydänkohtausta. Jäin siis lämmittelemään varpaitani peiton alle.

IMG_9246[1]

Tämä viikko oli kaiken kaikkiaan ihan superkiireinen. Todella yllättävää. Ihan kuin joku viikko ei olisi. No mutta kuitenkin. Tällä viikolla pääsi aika huonosti liikkumaan, koska päivät olivat kestoltaan helpostikin sitä 10-12h. Viikon saldona onkin vain 1 salitreeni ja pari lenkkiä. Huomenna menen aamusalille, mutta sunnuntai menee sitten vain lepuutellessa ja 40v-synttäreiltä toipuessa.

IMG_9299[1]

Olen saanut muuten salikertoja ihan mukavasti, 3-4 kertaa viikkoon, vaikka kiirettä onkin ollut. Olen ilmeisesti viimeinkin oppinut olemaan armollinen ja järkevä, enkä yritä ahnehtia treenien suhteen muun elon ollessa näin kuormittavaa. Ennen ei olisi tullut kuuloonkaan. Vaikka sitä lihasmassaa ja kehitystä janoankin, en vain voi venyä joka suuntaan. Ihan tarpeeksi tässä tulee venymistä ja vanumista ilman viittä salikertaa ja muutamaa intervalliakin. Teen sen mitä ehdin ja se riittäkööt nyt.

Onneksi aikataulut hieman alkavat tästä helpottaa. Toukokuussa oli tarkoitus hieman kiristellä kuntoa häitä varten. Ihan vain siistiä hieman ruokavaliota ja lisätä aerobista. Painon suhteen ei ole hätiä, mutta hieman saisi kunto tiivistyä ennen kuin sulloudun mekkoon. Ei sitten lepata vihkivideolla allit. Olisi myös ikävä, jos jenkkakahvani saisivat jonkun oikeasti innostumaan jenkasta.

IMG_9307[1]

Pääsiäisen tavoitteena on ainoastaan nautiskella vapaapäivistä ja levätä. Kalenteri on haudattu jonnekin piiloon, sähköposti saa pysyä koskemattomana. Asiakkaille on annettu lupa herkutella ja kiireisimmät hommat on hoidettu. Kuohuviinipullot on pakattu mukaan ja huomenna lähdemme maaseudun rauhaan nauttimaan paljusta, saunasta, hyvästä ruoasta ja seurasta. Tänään startattiin jo pääsiäinen äidin herkkupatojen ääressä. Mums. Suu on tahmeana sokerista, mutta voihan sitä välillä hieman ähmiä. Että miten olikaan sen valitsemisen laita… Pah. Jos pöydässä on pashaa, mämmiä, täytekakkua, suklaamunia, suklaapatukoita ja hedelmäkarkkeja, niin tottakai niitä kaikkia kuuluu maistaa!

Burp.

Näitä en syönyt, mutta kauniita olivat kyllä.
Näitä en syönyt, mutta kauniita olivat kyllä.

IMG_9306[1]

 

 

a melko tuottavakin.

everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

4 vastausta artikkeliin “Varsin pitkä perjantai se olikin!”

  1. Sun blogia oon vasta hetkisen lukenut mutta nyt pakko kommentoida, kun kerta toisensa jälkeen sun postaukset saa nauramaan vedet silmissä 😀 oli pakko tästäkin postauksesta poimia äitille parit lauseet kun se kyseli mitä ihmettä höhöttelen yksin..
    Puhuu mimmi kyllä täyttä asiaakin, oot vaan hirveen taitava kirjottamaan ja tuot vaikeemmatkin asiat kepeästi esille, älyttömän kivaa luettavaa! Jatka samaan malliin!!! Ja tsemppiä kiireiseen elämäntilanteeseen! 🙂 näyttää mimmi olevan senverran tikissä, että tuskin ne allit lepattaa tai jenkkakahvat innostaa mummuja jenkkaa tanssimaan (huutonaurua) oot paras!

    • Kiitos kiitos kiitos! Nyt tuli sellaisia ylistyssanoja, että joku vielä luulee, että tämä oli maksettu kehu! 😉 Kiva, että jorinat hauskuuttaa! Toivotaan tosiaan, että häistä ei tule mitään jenkkaspektaakkelia…

    • No voi hitsinpimpulat, kiitos vaan kun jaksat käydä jorinoitani lukemassa! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta