OSA I: Gluteenillinen, alkoholillinen ja sokerillinen antifitness-viikonloppu

Varoitus: sisältää paljon kuvia, peukutuksia ja intoiluja!

IMG_0714[1]

Koska olen kontrollifriikki kärppä ja haluan tietää, mitä milloinkin tapahtuu ja on tekeillä, en osannut olla odottamatta ja pähkäilemättä, milloin minut napataan polttarikaluksi. Kalenteria selatessa olin 100% varma, että polttarit ovat 5.-7.6. välissä. Ainoa toive polttareiden suhteen  oli, että niitä ei järjestetä viikkoa ennen häitä, joten viikkojen edetessä alkoi tuntua hyvin selkeältä, että tämä se viikonloppu tulee muuten olemaan. Ja kun uusi työvuorolista tuli ja sisälsi erikoisen 10-14 vuoron perjantaille ja ruhtinaallisen lauantaivapaan ilman, että olin tällaista toivetta tehnyt, en voinut muuta kuin kirjoittaa kalenteriini varovaisen merkinnän kysymysmerkin kera. Polttarit?

viikonloppu

Olin aiemminkin tunkenut pottunenäni polttariasioihin ja laittanut bestmaneille viestiä siitä, että infoavat minua milloin Tuomaksen polttarit järjestetään, että  omiani ei järjestetä vain samaan aikaan Ruhon hoidon takia. Jossain sivulauseessa sain vihiä, että bestmanit ja kaasot, joiden en tiennyt edes toisiaan tietävän, ovatkin jo jotain juonineet keskenään ja sain huutia siitä, että yritän tunkea nokkaani asioihin, jotka eivät minulle kuulu. ”SÄHÄN ET MUUTEN ALA YHTÄÄN SUN OMIA POLTTAREITAS JÄRJESTELEMÄÄN!” No enpä vissiin! Aina kannattaa vähän yrittää… Mutta jos ei lasketa sitä, että arvioin ja arvuuttelin koko ajan, mitä tulee tapahtumaan, annoin muiden hyysätä ja järjestää rauhassa, enkä pyrkinyt vaikuttamaan mihinkään millään tavoin.

Koko viikon odotin ja jännitin perjantaita. Torstaina kuulin, että Tuomaksen polttarit ovat tänä viikonloppuna ja minähän juonin asiat niin, että sovin hakevani hänet töistä. Että mukamas lähdetään yhdessä kauppaan. Että pidetään sellainen rauhallinen kotiviikonloppu ja tui tui. Mutta kyllähän minä tiesin, että hänet poimitaan töistä bestmanien toimesta. Odotin koko työvuoron ajan, että joku tulisi nappaamaan myös minut töistä. Kun vuoro läheni loppuaan, varastomme ovikello soi ja olin ihan varma, että no nyt! Mutta eikä mitä, siellä oli tavarantoimittaja. Hilpaisin kotiin ihan hölmistyneenä. Pian  sitten polttarisankari saapui puettuna kettu/koira-asuun. Äkkiä tavarat kasaan, bestmaneille vinkkaus, että eivät päästä miestä helpolla, parit pusut ja heipat. Jäin Ruhon kanssa kahdestaan kotiin ja olo oli levoton. Eikö nyt tapahdukaan mitään, vai tapahtuuko mutta vasta illalla? Ää, mitäs mä nyt tässä sitten! Oli kuitenkin olo, että kyllä ne polttarit tänä viikonloppuna ovat, kaason epätavallinen viesti oli viimeinen niitti. Mutta olo oli epävarma, koska en tiennyt yhtään, mitä tulisi tapahtumaan ja milloin.

IMG_0524[1]
Vakavana töissä. Mitä tapahtuu?
Päässä raksutti vain, että jos polttarit ovatkin jotain aivan pienimuotoista, että ei mitään erityistä. Olinhan sanonut, että en tarvitse mitään ihmeellistä. Mutta en nyt ehkä olisi halunnut vain istuskella terassilla. Mielessä oli pieni epäusko, odotuksen ja pettymyksen sekamelska, mutta sitten tuumasin, että no. Minäpä lähden tästä kaupungille. Kävin ostamassa pullon viiniä juhannusta varten (no, ei jäänyt sitten juhannukselle..) ja lisää askartelutarpeita hääkoristeisiin. Kotimatkalla äitini soitti ja rupateltiin niitä näitä. Lampsin kotiin ja herkuttelin proteiinipatukalla. Ajattelin, että sitähän voisi lähteä toisen kerran treenaamaan, kun aamuinen setti oli jäänyt lyhyeksi. Tulin rappukäytävään ja siellä seisoi minun isosiskoni passissa. Voi sitä riemun määrää! Jee, mulla on polttarit! Että ihan yhtä lailla oli tuo polttarikettu juoninut asioita selkäni takana ja tiesi, että emme ole jäämässä kotiin tekemään tortilloja. Mokoma ketku! Hyvin pimitetty. ”En mä yhtään tiedä, tytöt ei oo puhuneet mitään” Joopa joo!!

IMG_0564[1]

Sain ohjeet käteen, laitettiin musiikit kaakkoon ja pakkasin naama messingillä tavaroita listan mukaan. Munaa en ottanut mukaan sitten kuitenkaan. Olin sellaisessa häpläkässä, että mitään ei meinannut löytyä ja muistaa, vaikka olin ottanut jo syrjään mahdollisia polttaririepuja ja onneksi – pessyt pyykkiä, että oli jotain puhdasta päällepantavaa! Ja Olavi Uusivirta lauloi, että ollaan tämä kesä näin.

IMG_0531[1]

keruut
Jotain olisi ehkä löytynyt, jos vaatekaapissa olisi vieraillut esim raivaustraktori…

 

keruu
Vierashuone toimii häätavaran varastona ja pyykkihuoneena

Pakkauksen jälkeen tyrkättiin siideri käteen ja hyppäsin äitini kyytiin. Siitä alkoi matka kohti polttarien tukikohtaa – ounastelin. Jutustelin siinä silmät sidottuna, että näin unta, että polttarini olisivat Kivitaskussa, joka on ystäväni kotitila. Aivan ihana, taianomainen paikka, jossa on juhlittu yhdet häät ja lukuisat syntymäpäivät. Ja kun auton ovi avautui ja kuulin kovaäänisen MÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ huudon pellonreunasta, oli juttu varma. Kivitaskussa ollaan! Jes! Silmät sidottuna könysin siskoni otteissa eteenpäin ja kun side otettiin pois, edessä oli tyttöporukkani kuohuviinilasit tanassa, savusaunan terassilla. Olin niin onnellinen! Vieläkin menen ihan intoon.

IMG_0532[1]

kiv

IMG_0541[1]

 

vaaht

IMG_0536[1]

polttari

Iltaan kuului kuohuvaa ja ihania tarjottavia. Vaahtokarkkeja vartaissa ja kulhoissa, suklaata, karkkia, mansikoita, salaatteja, kasvisnyyttejä, täytettyjä herkkusieniä, grillattua kanaa… Hemmottelua. Mmmmm. Ei laskettu kaloreita tai makroja. Karkilla sai mussutettua itselleen melko yököttävän olon, ennen kuin sauna oli lämmin ja oli aika siirtyä löylyihin. Savusauna oli valmisteltu minua varten ruusun terälehdillä. Ja kasalla, jossa oli kukkia, risuja ja ruusuja. Ei kun vaan huutaen lauteille (pahat henget pois) ja pylly kekoon eli pillunpäreille. Jep, jep. Sitten olikin aika tehdä perinteisiä taikoja. Ensin hierottiin suolaa selkään niin maan pirusti, että ei vanhat suolat enää janota. Kananmunan hierominen tuntui olevan kaikkien mieleen eniten, vaikka lapsionnesta nyt niin en perustakaan. Mutta tietenkin kuntoilijaa miellyttää, että proteiinitkin otettiin huomioon! Jauhoilla valkaistiin vanhat synnit ja vielä hunajaa päälle, avot! Sillä taattiin vielä makea elämä. Ja sitten lähdinkin kipittämään nakupellenä, hyvillä sörsseleillä valeltuna pitkin peltoa ja huutelin entisten heilojen nimiä. Ja ihan vain ihastuksiakin. Nauratti. Ystävät aina muistuttelivat, jos meinasi joku unohtua. ”KUKA SE OLI SE JOLLA OLI SE JOKU TOSI OUTO NIMI???”

11110030_376883439170284_8775862660232953845_n

IMG_0585[1]

Kun muutaman tunnin saunomisen ja paljussa lillimisen ja kuohuviinilasillisen jälkeen olo alkoi tuntua melkoisen kurttuiselta ja kuivakalta, oli aika nousta. Kokoonnuimme terassin pöydän ääreen ja alkoi odottamani osuus, joka on toteutettu nyt kahden ystäväni polttareissa. Olemme tehneet  muistelokierroksen, jossa kukin jakaa muistoja/mietteitä/runoja ja ajatuksia morsiamesta/hääparista/naimisiinmanosta. Ensimmäisissä polttareissa kaikki toivat postikortin, johon olivat muiston kirjoittaneet ja viimeksi kuukausi siten olleissa kekkereissä oli kansio. Minulle oli tehty kirja, johon kaasot askartelevat vielä kuvamateriaalia. Mutta ai että miten ihana hetki kun kirjaa aletaan käymään läpi! Kaikki vain kehuvat sinua, kertovat kauniita runoja ja itse saa nautiskella. Melkein kaikilla oli Muumeja, Tommy Tabermannia sekä Pentti Saarikoskea ja Eeva Kilpiä. Olin niistä niin otettu. Hyvin tietävät ystävät mistä tykkään! Oli myös oikeasti todella hyviä ohjeita ja ajatuksia elämästä ylipäätään. Huumoria unohtamatta.

IMG_0565[1]

IMG_0563[1]

IMG_0560[1]

Nukkumaan mentiin jo hyvissä ajoin puolen yön maissa, kun hyttyset hyökkäsivät kunnolla kimppuun. Olin ehkä hieman erikoismorsian, kun olin vain tyytyväinen ehdotuksesta, että jokos pannaat maate. Kyllä – mielellään – jes! Nukuimme aitassa, minä yläkerrassa kaikista leveimmässä sängyssä. Ah. Hyvin tuli uni ja niin vaan minäkin posotin 8h yöunet, mikä oli huippua. Olen nukkunut viime aikoina ihan muutaman tunnin unia, joten tämä jos mikä oli luksusta. Kyllä muuten kelpasi! Ja miten ihanaa oli herätä, kun tiesi, että lauantaina homma sen kun jatkuisi. Vaikka miten yrittivät minua puijata, että no niin, nyt sitten mennään kotiin ja pääset treenaamaan ja syömään protskupatukkaa. Olipas kiva ilta, moikka moiii!

IMG_0570[1]

Mutta ei se onneksi jäänyt siihen!

IMG_0549[1]

IMG_0552[1]

 

 

everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

5 vastausta artikkeliin “OSA I: Gluteenillinen, alkoholillinen ja sokerillinen antifitness-viikonloppu”

  1. Oi että ! Ihan pystyn samaistumaan sun fiiliksiin, varmasti on ollut huippua. 🙂
    Ja voi kauhistus, just tajusin tuossa että kun olin itse kaasona n. 1,5 vuotta sitten niin ei muistettu valella morsianta hunajalla…

    Odotan innolla part kakkosta! 🙂

    • O ou, vai unohtui hunajat! No kuule, sama kävi meille ystäväni polttareissa. Suolat, jauhot ja munat oli, mutta ei hunajaa! Mutta hyvin on näyttänyt morsmaikulla pyyhkivän. 😉
      Oli kyllä niin mahtavaa, ai että!

  2. […] jQuery.ajax({url: "http://fitever.fitfashion.fi/", data: {top_ten_id: 1852, top_ten_blog_id: 84, activate_counter: 11, top10_rnd: (new Date()).getTime() + "-" + Math.floor(Math.random()*100000)}});Kategoriat: gluteeniton, häät, herkuttelu, hiilihydraatit, hyvinvointi, intoilu, juhliminen, lifestyle, ruoka, selfiee, tatuoinnit, turvotus, YleinenAvainsanat: bodyctrl, brunssia, häät, häätatuointi, kesähäät2015, kesämorsian2015, lifestyleblogi, polttarit, trattoria-aukio var addthis_config = {"data_track_clickback":false,"data_track_addressbar":false,"data_track_textcopy":false,"ui_atversion":"300"}; var addthis_product = 'wpp-4.0.7'; Kommentoi (0) ← Edellinen juttu […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta