Pikkuhiljaa lomatunnelmissa !

Kersat kömpivät kouluun ja aikuiset könyävät työpaikoilleen lomien jälkeen. Facebook on täynnä lomalta palaavien päivityksiä. On arkisia asioita, kuvia kahvikupeista tietokoneen äärellä. On ilmoitusluontoista asiaa siitä, että on varattu paikka kansalaisopiston tunnille ja kohta saavat kesäkilot kyytiä, että voi tehdä tilaa joulukiloille. Syksy, syksy, syksy!

Kieltämättä huomaan, että pimenevät illat saavat itselläkin syysolon aikaan. Aamuisin on ollut jo melko raikkaankirpeä sää ja tulee sellainen olo, että pitäisi olla uusi penaali ja suunnata reppu tanassa kouluun. Illalla tekisi mieli sytyttää kynttilöitä ja valmistaa jotain ihanan syksyistä ruokaa, kuten kaalilaatikkoa (jauhelihaa ja kaalia syötiin eilen) tai kasvissosekeittoa (sitä syödään tänään) Mutta minun on pakko rimpuilla vielä kesässä kiinni! Ei vielä syksyseni, minulla on vielä lomaa jäljellä ja vielä voisi tulla kauniita päiviä ja löytää ystävän ja lalallalaa… Hei hy, nyt päässä soi Mamba. Ai joo, en olekaan maininnut lomaa kuin jokaisessa lauseessani tekstissäni viimeisen kuukauden ajan. Pahoitteluni. Mutta menee samaan kategoriaan häiden kanssa. Siihen kategoriaan, että kyllä tätä onkin odoteltu!

Jaakko Manninen
Jaakko Manninen

Vaan kyllä itsepintaiset syysolot taas väistyivät, kun käytiin naapurin kanssa reilun tunnin aamulenkillä. Aurinko porotti ja pisamat oikein poksahtelivat iholle. Ah sitä lämpöä! Tuli truutattua vähän liian paljon vaatetta päälle, mutta hikihän on hyvästä! Ihan täydellinen aamulenkki ja sää. Ja sitten aamupalapöytään. Mmmmm!!

Lomatunnelmat tosiaan jo mukavasti kutkuttavat ja koko ajan tajuan selkeämmin, että kohta on minun vuoroni nostaa jalat kohti kattoa ja olla. Lomamaistiaisia tosin otin hieman jo viime viikonloppuna, joka oli täysin vapaa – ihmeellistä. Nautin oikein kunnolla laatuajasta, enkä koskenut mihinkään hoitamista vaativiin tehtäviin. Koska ei vain riittänyt keskittyminen ja puhti. Puuhastelin sen sijaan kaikkea hyvinkin epäolennaista, mutta itselleni mielekästä ja mukavaa aivan superenergisenä. Lauantaiaamuna heräsin tyypillisesti hemmetin aikaisin. Ennen se tarkoitti klo 5, sitten klo 4 ja nykyään aika tasan tarkalleen klo 3.40. Saa nähdä mikä on tilanne vuoden päästä… Ja miten sitä sitten malttaa nukkua lomalla, kun on monta ihanaa, hyödyllistä vapaa-aamua? No, onni onnettomuudessa en ole kotona, joten en voi alkaa puuhastelemaan mitään työhommia…

Yritin toki jatkaa unia silloin lauantainakin, mikä tarkoitti sitä, että vietin ehkä tunnin lueskellen blogeja ja erilaisia reseptejä, kunnes nousin ylös valmistelemaan iltapäivän picnic-eväitä. Olikohan kello silloin kutakuinkin vähän vaille viisi. Todella fitness-henkiselle, kesän ensimmäiselle ja viimeiselle picnicille valmistin rocky-roadia, pieniä pizzoja ja tuulihattuja. Ja pilkoin aimo annoksen hedelmiä ja juustoja. Slurps! Kävin aamulenkillä, pesin pyykkiä, leivoin vähän lisää ja suuntasin klo 8:00 poimimaan vadelmia. Sitten kaupungille ostoksille ja sieltä kurvaus salille ja kotiin päiväsaunaan. Siinä se aamupäivä tehokkaasti humahtikin, kunnes oli jo aika laittaa eväät kylmälaukkuun ja suunnata puistoon ystävieni kanssa.

Ai että, kyllä itsensä lelliminen vaan kannattaa! Olin kotona hyvissä ajoin, nukuin pitkästä aikaa täydet 8h yöunet ja kävin pitkästä aikaa ratsastamassa. Iltapäivän kruunasi vielä se hetki, kun pääsi äidin luokse grillaamaan ja syömään tuoretta mustikkapiirakkaa. Erinomainen viikonloppu siis! Ruokaa ja puuhastelua! Ja sopivasti treeniä. Ratsastuksen jälkeen pingoin vielä juoksulenkille. Ja tänään tuntee kyllä sisäreisissä ja lonkankoukistajissa, että on köpötellyt hevosella ja omin koivin.

Kun viime kirjoituksessani harmittelin alkavaa syksyä ja voivottelin, että tulee olemaan vaikeaa ja rankkaa ja ikävää ja kurjaa ja kiireistä ja raskasta ja yhyy, niin tajusin, että minun on vain pakko yrittää tehdä syksystä mahdollisimman mukava ja käyttää pienet vapaahetket hyödyksi. Aloinkin heti suunnittelemaan kaikenlaista innostavaa ja kirjoittaa listaa asioista, joita voi tehdä ja joista pidän. Onneksi joulu on tulossa (kyllä, voi jo fiilistellä!) ja sehän tunnetusti saa aina hyvälle tuulelle ja odottavaiselle mielelle. Kenties tänä vuonna näpertelen joulukortteja jo syyskuussa…

IMG_7417[1]

Tänään menen tutustumaan syksyn harjoittelupaikkaan ja muun ajan vietän nenä kiinni tietokoneen näytössä. Nyt kirjoitetaan vaikka sormenpäät verillä, kunhan saadaan hommia taas eteenpäin. Voisi ehkä masentaa muuten tämä koneella kökkiminen näin upeana päivänä, mutta kyllä siitä lämmöstä saa nauttia ihan kohta. Jee!

En malta odottaa sitä, että saan pyllähtää lentokoneen tuoliin ja käteeni lasillisen samppanjaa. Ihan kohta, ihan kohta, ihan kohta! Sitten treenaan joka päivä! Ja josko saataisiin vähän treenivideontynkääkin otettua. Mutta sitä ennen, back to work…

IMG_2763[1]

everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta