Kroatian koluamista ja mökkitreeniä

 

image

Auuuuuu. Täällä könkätään kroppa jäykkänä ja kosketusarkana. Istuutuminen on hankalaa, liikkeelle lähteminen hetken paikallaanolon jälkeen tuskaa. Puhumattakaan kyykistymisestä, portaiden nousemisesta…  Jo ihan pelkkä selinmakuu tekee tiukkaa, kun koko painopisteeni tuntuu lepäävän jäätelön turvottamien kankkujeni päällä. Ja ei, tämä ei ole seurausta häämatkasta!! Kuvailu lienee tuttu kaikille, jotka ovat joskus viettäneet sitä kuuluisaa jalkapäivää.image

Mutta tuo fitnessroom!! Voi pyhä Sylvi. Sen takia ei olisi tarvinnut raahata erityisiä treenivaatteita tai sheikkereitä mukaan. Suuria fitness-unelmia kutittelevallq kultaisella kyltillä merkitty ovi johti pieneen, matalaan ullakkohuoneeseen. Kaksi ikkunaa, kaksi käsipainoa. Penkki, jumppapallo, hyvin kummallinen vatsalihasvempele, muutama rämisevä aerobinen vimpain ja hutera ylätalja/peckdeck-kombinaatio. Ei edes mattoa! Puhumattakaan ilmastoinnista. Huone näytti siltä, kuin mummolan autotallista olisi haettu muutama jumppaväline kolisteltavaksi. Crosstrainerista tuli mieleen mankeli, matonpesu ja käsillä tapahtuva linkous tai veden pumppaaminen kaivosta. No, olin päättänyt, että treenaan, niin kyllä minä piru vie treenaan sitten niin. Jollainhan se hyvä omatunto on jäätelön maiskuttelun keskellä ostettava!  Mutta ai hemmetti, enemmän siinä paikat sai kipeäksi nauramalla kuin itse treenillä, niin paljon huvitusta nuo falskaavat käsipainot, helvetinkoneen lailla rämisevä crosstrainer ja päälle vedettävä (kyllä, sen olisi hyvin saanut kiskottua kumoon..) ylätalja aiheuttivat. Mutta hiki oli taattu! Kyllä siinä ikkunat huurustuivat kuin Titanicin Jack&Rose autossa-kohtauksessa konsanaan, kun Muumipeikon värinen, joskin naamastaan pinkkeihin shorsteihi mätsäävä Rauhansalon akka hutki menemään. Yhtenä päivänä luukutin entisaikojen bodycombateista tuttuja lempibiisejä ja huiskin kuin hyttysparven hyökkäyksen kohteeksi joutuneena. Sekös olisi näyttänyt järkevältä, kun joku olisi sattunut tulemaan paikalle. Ilmanyrkkeilyä yksin pienessä huoneessa. Kun sivullinen ei olisi edes kuullut sitä musiikkia. Haha! Mikä näky!

image

Kolme treeniä maanmainiolla hotelligymillä kuitenkin riitti. Ei se nyt niin huippumahtava fitnessrulesbeastmode-treeniympäristö ollut, että olisi joka päivä ollut energiaa tahkota. No, ihan puhtaasti: ei se nyt vaan niin suurta intoa ja paloa herättänyt se koppero. Mutta liikuttua tuli toki muilla tavoin: kävellen, hölkäten ja uiden. Apostolinkyydillä taitettua matkaa kertyi päivittäin keskimäärin 20km. Parhaana päivänä taisi olla 23 ja risat. Ihan kelpo lukemat siis, kun suurin osa oli hyötyliikkumista erilaisia paikkoja tarkastellen ja eri kaupunkeihin tilsien. Ehkä kuormittavin päiväreissu oli ukkosmyrskyä edeltävässä helteessä taivallettu matka Tucepista Makarskaan. Kävelimme turisteille opastettua hiekkatietä  pitkin ees ja taas. Paljon irtokiviä, mäkiä ja hiostava ilma Älykäs puhelimeni raportoi matkan vastaavan 48 kerroksen nousua. Siltä tuntuikin. Seuraavalla kerralla menimme omaa reittiä ja oioimme liki 2km asfalttia pitkin. Excellent!

No niin mutta siis itse asiaan! Kipua! Jäykkyyttä! Arkuutta! Au. Loma jatkuu vielä tämän viikon, enkä edelleenkään päässyt kunnon salille, koska mökki. No ok, jos olisin oikein totinen tyyppi, ajaisin varmaan salille 33km päähän. Tai juoksisin. Tai vaikka soutaisin. Mutta ihan nin vakavasti asioiden ei nyt tarvitse olla. Treenihimot ovat kuitenkin lomaillessa voimistuneet hyvinkin kiitettävälle tasolle ja pakko on ollut liikkua jotenkin. Eilen tuli sitten vedettyä ihan kelvollinen mökkijumppa, joka upposi 12h matkustuspäivän sekä sunnuntaisen, liki 4h autossa kökkimisen jälkeen aika mojovasti tuonne perä- ja kinttuosastoon. Tähän liikuntasessioon kuului muunmuassa 160 askelkyykkyaskelta kävellen sekä muistaakseni joku 60 kyykkyä ja hypyt päälle. Intouduin lopulta tekemään vielä pakarapotkuja ja ojentajadippejä. Uhh. Ei siinä reippaillessa tajunnut, että tuntemukset voisivat olla samaa luokkaa kuin kunnon painoharjoittelun jäljiltä, mutta hyvin tuli taas huomattua, että lihasten aktivointi on tärkeämpää kuin painojen latominen, jos tuntuma edellä mennään. Pyllyä ajattelin ja päin persettä se meni. Jes! Mukavaa osumaa saivat myös nuo heikohkosti hermottuvat etureidetkin!

 

Lomalla on helppo keksiä syitä treenaamattomuudelle ja on hyväksyttävää heittää homma ns. läskiksi. Liikunnat nollissa ja energiansaannit huipussaan lienee monen lomakupletti. Eipä siinä, pari viikkoa velttoa sikailua ei ole mikään maailman vakavin asia, mutta kun puhutaan useista viikoista ja henkilöstä, jolla on takanaan hyvin alkanut, elintapojen muutokseen pyrkivä jakso, ei lomalla kannattaisi heittää kaikkea järkeä työasioiden seuraksi jonnekin romukoppaan. On tosi sääli, että monet heittävät keväällä paukutetun duunin ihan täysin harakoille heittäessään vapaalle, koska loma. Lomalla saa ja täytyykin ottaa rennosti, mutta kannustaisin ehdottomasti jokaista pitämään liikunnan osana sitä rentoilua ja nautiskelua. Edes ylläpitävästi. Ihan jo siksikin, ettei syksyllä tarvitsisi taas aloittaa koko hommaa alusta ja startata treeniä nollista. Siihen kun päälle alkavat ne työt, on moni niin väsynyt, ettei enää muuta jaksa. Moni myös valittaa arkena kiirettä ja pakoilee treenaamsttomuutta kiireen taakse. Mikä sitten lomalla on syynä? Miksei lomalla mennä päätä pahkaa treenille kun kerrankin sitä aikaa olisi? Uudet elämäntavat myös osaksi lomaa! Ei kannara tehdä elintavoistaan sellaisia, että tarvitsisi lomaa niistä. Paljon hyvää ja puhdasta ruokaa, liikuntaa, lepoa. Aika täydellinen lomakombo eikö?

image

Askelmittari on mielestäni ihan mahtava lelu, jolla voi leikkiä lomallakin. Liikunnan ei tarvitse siis todellakaan olla väkisin sitä saliharjoittelua, mikä vaatisi sen, että mökille pystytettäisiin huussin viereen oma fitnessliiteri ja aurinkoisina päivinä treenattaisiin sisällä ja ihasteltaisi aurinkoa salin kattoikkunasta. Jo kävely ja kaikenlainen jalkeilla puuhastelu ovat hyvää liikkumista! Tärkeintä on se, että kroppa pidetään aktiivisena! Silloin pysyy aineenvaihdunta käynnissä, eikä kroppa jumita. Välillä on tietysti ihana vain maata ja olla – sekin on hyvästä kropalle ja mielelle. Mutta kannattaa olla rehellinen itselleen. Jos arki kuluu näyttöpäätteellä istuen ja askelia tulee vain  kotoa autoon, autosta töihin, töistä autoon jne, niin tokkopa olet löhöloman tarpeessa. Parasta lomaa lienee kun on juuri sellainen, mikä poikkeaa jollain tapaa omasta arjesta.

Ps. Pahoittelut vähäisistä kuvista! Päivittelin ensimmäistä kertaa iPhonellani, enkä saanut kuvanmokomia nätisti tekstin joukkoon!

Pps. Olethan huomannut, että touhujani voi töllistellä instagramista? Nimimerkillä eveliinarau löytyy kuvia hikisestä naamasta ja proteiiniletuista!

image

 

 

 

 

 

 

 

 

 

everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta