Oman kodin lumoissa ja vähän muutakin elämänmenoa siinä ohessa

Bloggaajat perinteisesti aina aloittavat tauon jälkeen pahoittelemalla hiljaiseloa. Minä en kuitenkaan missään nimessä voi tehdä niin, sillä en ole tauosta kovinkaan pahoillani. Ja tuskin tekään olette siellä ihan surusilmin ja toivottomina istuneet ihmettelemässä, missä yksi turhanpäiväinen jumppairmeli mennä suhertaa. Paljon on mielessä pyörinyt (omasta mielestäni) hyviä aiheita ja tullut niitäkin hetkiä, kun on oikein himottanut istua koneen äärelle naputtelemaan mietteitään. Pääasiallisesti en ole kuitenkaan ehtinyt miettiä juuri muuta, kuin muutaman viikon päässä siintyvää valmistumista (juhlia!) tulevaisuudenkuvioita ja uutta kotia (sistustusta ja kukkia).

IMG_6719[1]

Monet ovat ehkä instagramista bonganneet kotifiilistelykuvieni virran ja siinä se vapaa-aika onkin oikeastaan mennyt: uusia kulmia ihmetellessä, kotia ja pihaa laitellessa. Muutimme siis vappuna omaan rivitalokolmioon. Tässä on kerroksia, pihaa, ihana iso keittiö ja valoa! Auringonvalo tulvii sisään, eikä lamppuja ole tarvinnut sytytellä. Ulkona tuoksuvat erilaiset puut, kasvit ja kukat ja tästä hilpaisee nopeasti luontoon, kauppaan ja salillekin, jos nyt päädymme tuohon paikalliseen pikkupunttiluolaan. Kaiken kaikkiaan elo täällä on alkanut oikein mallikkaasti, päivät tuntuvat pidemmiltä ja olo on touhukas ja innostunut. On hyvä fiilis ja ihana koti. Kyllä täällä kelpaa.

IMG_6949[1]

Mutta hei, en ole vain hengannut kotona kalsarit jalassa kamomillateetä särpien ja kirjoja lukien! Tällä viikolla olen käynyt salilla neljä kertaa ja päivittäin vähän lenkkeillytkin. Ja kyllä se kroppa vaan on lähtenyt tiivistymään, jee! Mutta rennosti olen mennyt ja rennolla asenteella jatkanki. Yritän nyt välttää pingotusta ruoka- ja treeniasioiden suhteen, sillä helposti saan itseni vedettyä ylikuormitukseen. Rentous ja kohtuullinen arjen kuormitus on kyllä tehnyt ihmeitä: olen nukkunut erinomaisesti, vireä, paremmalla tuulella… Ja nälkäkin vaivaa säännöllisesti. Stressaantunut olo ei ole ollut ainakaan… Viikkoon. 😀 Ja se on jo hyvä alku.

IMG_6707[1]

Liikkumisen lisäksi täällä on myös painettu sormet hiessä kirjallisia tehtäviä. Ja jos nyt aivan itse oikein laskin, olen kirjoittanut kuukaudessa sellaiset reilut 50 sivua enemmän ja vähemmän tieteellistä tekstiä erilaisten ammattitaitoa edistävien harjoittelutehtävien muodossa. Vähän hyi. Mutta samalla mielenkiintoista. Potilasohjetta, kehitystehtävää, raporttia… Vielä olisi aikamoinen tekstipinkka viimeisteltävänä, ennen kuin passaa heittää kannat kattoon ja kippistää tutkinnon kunniaksi. Tällä hetkellä saan kuitenkin työskennellä todella mielenkiintoisten projektien parissa, eikä yhtään haittaa, vaikka joutuu gluteuksiaan lepuuttamaan työtuolissa. Viikkon sitten lopetin hommat fysiatrian poliklinikalla (ihan huippuhommaa!) ja teen nyt viimeistä työharjoitteluani Trainer4Youlla ja se jos mikä on mahtavaa. Innostuneen tiimin kanssa on innostavaa työskennellä.

IMG_6828[1]

IMG_6978[1]
Blogikelpoinen ja ennen kaikkea tyylikäs Office-pisteeni ja välipalat siinä. 😀

Nyt on aika pakata kimpsut ja kampsut. Lähden työharjoitteluni puitteissa viikonlopuksi Espooseen Trainer4You PT-koulutusputken kuntouttavan harjoittelun jaksolle.  Tarkoituksena on analysoida jakson sisältöä ja peilata sitä personal trainereille teettämäni kyselyn tuloksiin. Enkä tietenkään yhtään pistä pahakseni, vaikka tulisi itsellekin jotain pientä kertausta, sitä ei voi sulkea pois! Olen itse ko. jakson käynyt muistaakseni nelisen vuotta sitten, joten on mielenkiintoista nähdä, onko sisällöissä tapahtunut muutosta. Luvassa joka tapauksessa antoisa viikonloppu. Ja mikä parasta, pääsen hotelliin rentoutumaan. Olen ostanut pari lehteä ja kasvonaamion, muutaman uuden proteiinipatukan maisteluun ja ajattelin käydä lenkillä, uimassa ja saunomassa. Nukkua hyvin ja leveästi isossa sängyssä…. Ah. Huomenna sitten aamupalalle virkistyneenä ja kohti koulutuspäivää.

Kodista teen vielä ehkä satamiljoonaa kirjoitusta vielä jahka jokainen kimpsu ja kampsu on saatu paikoilleen. Mitä innostavinta viikonloppua joka iikalle!

collage

everfit

Täällä hyvinvoinnista, terveydestä, liikunnasta, omasta elämästään ja kaikkien asioiden ohi kirjoittelee henkilökohtainen valmentaja ja pian valmistuva fysioterapeutti. Olen elämäntapatunari ja huonolla huumorintajulla paiskattu savolaissyntyinen keskisuomalainen. Innokas treenaaja, turhan avoin hölösuu, vaimo ja amatöörikotipaakari. Blogi sai alkunsa, kun päätin muuttaa jahkailun tosiasiaksi ja lisätä kuntosalitreenilleen tavoitteen = pyllistelyn bikini fitness-lavoilla. Tästä blogista et kuitenkaan löydä mitään turhan glamoröösiä fitnesshuumaa, enemmänkin parsankatkuista puujalkavitseilyä ja mietteitäni kvanttimekaniikan suhteesta luumukiisseliin. Yhteistyökuvioita, palautetta, juttutoiveita ja vihapostia vastaanotan ilmomielin osoitteeseen: everfit( at) luukku.com.

4 vastausta artikkeliin “Oman kodin lumoissa ja vähän muutakin elämänmenoa siinä ohessa”

  1. Äää toivottavasti sulle ei tuu nyt semmonen sick stalker vaanii-olo, mutta tossa männäviikolla kävelit koirasi ja miehesi kanssa vastaan täällä palokkahuudeilla ja mietiskelin että oottekohan ostanut täältä sen oman asunnon ja näinhän se oli! Tervetuloa tänne periferiaan, täällä on ihmisen ja koiran hyvä olla <3 Ja sit oon myös alkossa ostanu joskus viinipullon sulta mutta oon niin reppana etten uskaltanu mainita lukevani blogiasi 😀

    • No oi että! Ei tule stalker-olo, mutta tottakai aloin heti mielessäni skannata kaikki koskaan näkemäni ihmiset läpi! 😀 Saa kyllä tulla juttusillekin jostain. Ja kiitos, kyllä on osoittautunut Palokka Big City oikein mukavaksi paikaksi. Täällä kelpaa!

  2. Onnea uuteen kotiin! Minun on pakko tunnustaa, että olen vähän kaipaillut päivityksiäsi; en niinkään pylly- ja valkuaispannarikuvia vaan juurikin kertomuksia uuden kodin sisustuksesta. Olen aiemminkin ihaillut edellisen kämpän sisustusoivalluksia ja tietenkin odotan uusia kuvia uudesta kämpästä. Täytynee vakoilla myös Instagrammia, jota en ole aiemmin edes seurannut.
    Meistä tuli nimittäin helatorstaina ensimmäisen yhteisen oman kodin omistajia – rivitalokolmio ja ihan iso piha, jossa koirakin sopii huoletta temmeltämään. Pääsemme muuttamaan siihen syksyllä, mutta tietenkin sormet syyhyten tiirailen värikarttoja, keittiökaapistoja ynnä muuta, koska emme kumpikaan halua muuttaa asuntoon, jossa kaikkialla pelkkää maalarinvalkoista. Mies on ihan yhtä innoissaan, koska hän on rehellisesti sanoen parempi kokki kuin minä.
    Mukavaa rentouttavaa kesää ja valtavasti onnea myös valmistumisen johdosta!
    Blogi-päivityksiä odotellen…

    • Kiitos kiitos ja kiitos! Onhan se nyt mukava kuulla, että joku on kaipaillutkin. Sisustusjuttuja varmasti tulee vielä sata ja miljoona, jahka kodin saa siihen kuntoon ja tämä loppustressi ja paine helpottaa. Onnea teille kovasti omasta kodista, kyllä tämä vaan on ihanaa olla kodinomistaja. Tai pankinhan se on. Mutta silti. Ei sitä tajuakaan, että täällä saa piruvie tehdä mitä vaan ja myllätä vaikka koko kodin ylösalaisin. Tuo vaihe on paras, kun saa suunnitella ja mietiskellä ja haaveilla.. Toteuttamisvaihe on piinaava, kun miettii vain kaikkia miljoonia vaihtoehtoja, mitä voisi tehdä! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta