Riikaa, mökkeilyä, savusaunaa ja epätäsmällinen kartturi

Ripsipidennykset tippuvat silmistä, kirkkaasta hiusväristä ei ole tietoakaan, jalat ovat täynnä punaisia paukamia ja vatsalihasten päällä hytisee tavallista paksumpi kerros rasvaa. Tämä voisi hyvin  olla kuvaus stressaantuneen ihmisen ulkonäöstä, mutta mitä vielä. Kuvailin teille juuri lomautuneen Eveliinan olemuksen! Tältä ilmeisesti näyttää loppulomasta, kun on rymynnyt mökillä, pitänyt hiuksia hillosipulinutturalla päivästä toiseen ja venyttänyt ripsihuoltoaikaa. Niin ja syönyt pehmistä sekä kirsikoita.

image4
Le Qulkuri Jyväskylässä tarjoili herkullista parsaa.

Kuten jälleen tästä valitettavasta blogihiljaisuudesta ja edellämainitusta kuvauksesta voi päätellä – olen ollut lomalla. Ja kenties ennen päässä vilisevien ns. ”oikeiden asioiden” ja keskeneräisten tekstien valmistelemista ja läjäyttämistä tänne eetteriin on paikallaan käydä pienimuotoisesti läpi lomakuulumiset!

Eli siis niin, olen  ollut heinäkuusta kolme viikkoa lomalla ja yhden viikon töissä. Se viikko oli myös toistaiseksi viimeinen rutistus vanhassa työpaikassani. Hui. Välillä on tuntunut siltä, että lomaa olisi ollut hurjasti enemmän ja välillä siltä, että eihän tässä ole ehtinyt lomailla vielä yhtään! Siihen lienee syynä se, että olemme olleet hyvin tehokkaasti poissa kotoa ja auton kilometrimittariin on tullut varmasti yli 1000km huristelua.

Loma aloitettiin alunperin Riikan matkalla. Menimme tosiaan Riikassa kihloihin 2v sitten ja nyt lähdimme sinne ensimmäisen hääpäivän viettoon, samaan hotelliin. Lähdimme erittäin sateisesta Suomesta ja saavuimme sateiseen Riikaan. Meitä ei sade haitannut, mutta takanamme istuvat kanssamatkustajat kyllä jaksoivat nurista asiaa ääneen ja taivastella, että pitäisi lähteä takaisin Suomeen. Lentokentällä suhasimme minibussilla vanhaan kaupunkiin ja lähdimme suunnistamaan hotellille. Suunnistimme vanhojen muistikuvien ja maamerkkien perusteella, koska karttavastaava (kukalie…) oli unohtanut kartat/hotellin osoitteet yms jonnekin ihan muualle. Hups. Nälkäisinä ja kengät märkinä raahasimme matkalaukkua varsinaisen karhunkierroksen (Siis kyllä se on tuonne päin kun tossa on tuo kirkko! – Joo mutta niitä kirkkoja on tässä kuule Eve useampi. -Aijaa! Mä muistan vaan tän yhden. Tai ei se ollukaan toi. ), kunnes pääsimme hotelliimme todetaksemme, että bussipysäkki oli ehkä n. 200m päässä ja olimme kiertäneet koko vanhan kaupungin. Itsehän toki pyrin luomaan tsemppimieltä, että hei hyvät kävelyt tuli siinä! Hotellissa ilmoitettiin, että kuuman veden jakelu loppuu, mutta hyvityksenä saimme isomman huoneen ja käyttöoikeuden SPAhan. Sehän vain passasi. Huone oli aivan ihana, kaunis ikkuna sisäpihalle ja muutenkin viihtyisä ja hyvin ilmastoitu. Levitin kaikki rojuni huoneeseemme heti, kun olin räpsinyt muutaman kuvan.

image1

image1 (1)

Ensimmäisenä iltana illastimme samassa ravintolassa, missä kihlautumisen jälkeenkin, eli Domini Canesissa. Suosittelen! Jos olet menossa Riikaan, niin tämä ravintola ehdoton. Ihan vanhan kaupungin ytimessä, mutta silti järkevän hintainen ja ruoka-annokset ovat upeita! No, ainakin minun alkuruokani oli, mutta pääruoaksi tilaamani kasvisannos oli käytännössä 1,5kg kukkakaalia, jonka päällä oli mantelilastuja ja pinaattikastiketta. Hmm, nam. Domini Canesia olimme suunnitelleet hääpäivällemme, mutta koska olimme tehneet sopimuksen, ettei saa äpylöidä ravintoloiden suhteen, päätimme nälkäisinä mennä sinne. Mutta sitten minä aloinkin äpylöidä ja jahkata, että jos ei kuitenkaan sinne ja kiertelimme sitten kurkistelemassa joka toista kyökkiä ja menua, ennen kuin palasimme minun ehdotuksestani DC:n. Onneksi aviomieheni on kärsivällistä sorttia!

image2 (2)

image2 (1)

Päivät kulutimme Riikaa ristiinrastiin kierrellen ja hääpäivää lähdimme viettämään Riikan uudempaan osaan, missä emme viime reissullamme käyneet. Vakuuttava kartttavastaavamme (kuka lie…) oli hyvin vakuuttunut, että the Riika sijaitsee joen toisella puolella, kaupunginkirjaston takana. Joten lähdimme seikkailemaan. Koska haluamme aina olla spontaaneja, emme tietenkään tutkineet asiaa kartasta/navista tms. Pois sellaiset liirumlaarumit, totesi kukas muu kuin kuka lie. Puin siinä vielä ylleni oikein todella käytännöllisen hameen ja lyhyen topin. Hametta oli mukava nykiä koko sen ajan, kun harhailimme teillä tietämättömillä kaupunkia etsien. Kiersimme mielenkiintoisia puistoja ja slummialueita, päätyen lopulta Prismaan, missä söimme lounaan ja hypistelimme H&M rytkyjä. Epätoivo alkoi vallata retkiseurueen, kunnes meistä järkevämpi totesi, että kyllä se the Riika taitaa olla vähän pienemmän joen toisella puolella ja olisivatkohan nuo ne kauppahallit tuossa ihan rannassa. Olivathan ne! Me vain olimme toisella puolella. Eihän siinä, saimme lenkkiä 25km edestä.

Sitä seuraavana päivänä lähdimme etsimään Riikan linnaa. Minun ei liene tarvitse edes sanoa, että karttavastaavamme oli taas niin erinomaisen varma linnan lokaatiosta, ettei mitään karttaa tarvinnut taaskaan vilkaista. Tuloksena n. 15km kävelyä. Mutta ei linnaa. Hotellilla tutkimme navigaattorista, että sinne olisi ollut n. kilometrin matka. Mutta löysimmepäs matkalta ainakin mukavan kahvilan ja päädyimme ostoskeskukseen paluumatkalla. Jotenkin minä epäilen, että jatkossa minun intuitioni ja tietämykseni saatetaan kyseenalaistaa ja karttavastaavuuteeni tullaan jostain kumman syystä sivuuttamaan. ..
image1 (2)

Riikasta palattuamme minua odottivatkin työt. 5 päivää kävin hommissa ja jätin haikein mielin vanhan työpaikkani. Läksiäislahjaksi 1,5l samppanjaa lämmitti mieltä. Mutta nyt jo on ikävä takaisin! Onneksi esimies lohdutti, että aina voi takaisin tulla, jos ei uusi työ napostele. Sitä epäilen kyllä suuresti, sillä nyt pääsen todella intohimoni pariin työskentelemään. Mutta en yhtään ihmettelisi, jos änkisin sesonkitytöksi jouluna. Jouluhörhö kun nauttii sesonkimyynnistä!

image2

No sitten tämä loppuloma. Vajaat pari viikkoa sitten lähdimme reissuun viikonlopun 50v-kekkereiden ja rippijuhlien jälkimainingeissa, palasimme pikaisesti lepuuttamaan päitämme omassa sängyssä ja lähdimme jo uudelleen reissuun. Palatessamme kotona odottivat melkoiset pyykkivuoret ja tyhjä jääkaappi.  Ikävä kyllä myös pihamme näyttää siltä, että talonväki on toden teolla ollut lomalla… Harmillista, että kasvit eivät arvosta lomaa samalla tavalla. Olemme tainneet laskelmieni mukaan käydä 5-6 mökillä reissumme aikana. Olemme olleet vesillä, mustikkametsällä, savusaunassa, uineet, syöneet lettuja, paljuilleet, värittäneet värityskirjaa (kyllä, me molemmat) käyneet piknikillä, lounailla, terassilla, kiertäneet luontopoluilla… Kerrassaan mainio kesä kaikin puolin! Minä olen myös käynyt ratsastamassa, puistotreenannut ja käynyt salilla. Ja järjestimme ystävien kanssa siskolleni babyshowerit tyttömökkeilyn lomassa.  Ja sinnehän oli pakko järjestää yksi ärsyttävä babyshower-leikki, jonka bongasin netistä. Juuri niin huono, että oli jo hauska. Ei hätää, kyseessä on Pätkis.

image4 (1)

Rahkapurkinkannattelija heräsi tänä aamuna töihin ja minä jäin sänkyyn köllimään ja tekemään Kanta-tenttiä. Alunperin lomani piti loppua sunnuntaina, mutta menenkin huomenna perehdytykseen ja olen näillä näkymin maanantain vapaalla jalalla. Tulevat työt innostavat ja jännittävät yhtä aikaa. Arki muuttuu aivan erilaiseksi, kuin mitä se on aiemmin ollut. Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

PS. Ajattelin kokeilla ystävieni yllytyksestä aikuisbalettia! Naurattaa vähän ajatus itsestäni ballerinana, mutta en ollut dancehallqueeninakaan kovin kummoinen, joskin erittäin hupaisa ja tönkkö näky. Aikusbaletti lienee ainakin jotain täysin erilaista. Ehkä myöhemmin yleisurheilu, telinevoimistelu tai crossfit!

image3 (1)