Siirtymä fitnesstörpöstä joulutörpöksi ja siitä eteenpäin

(VAROITUS: Sisältää juonipaljastuksia vuodesta 2018)

Täällä jouluihminen, hei. Olen juuri niitä ihmisiä, jotka aloittavat Joulun odotuksen ensimmäisten lehtien tippuessa maahan. Ystävät linkittävät Facebook-seinäni täyteen jouluhörhöilyyn liittyviä meemejä, Last Christmas 300days-remixejä ja sketsejä aiheen tiimoilta. Kuusi on kannettu sisään jo marraskuun 31. päivä ja stressiä ei aiheuta mikään muu kuin se, että ehtiihän Joulusta varmasti nauttia tarpeeksi ja fiilistellä sitä niin maan tarmokkaasti. Tänä vuonna koen onnistuneeni erinomaisesti! Jotkut joululaulut ovat alkaneet jopa kyllästyttää, eikä tällaista todella tapahdu usein. Se on mielestäni erinomainen merkki siitä, että joulua on saanut tankattua vuoden 2017 osalta varsin ylenpalttisesti.

Nykyään joulussa eivät lahjat merkitse. On ihana ostaa jotain toivottua ja antaa muille yllätyksiä. Paketoida ne kauniisti. Mutta itse sitä ei koe kauheasti tarvitsevansa. Kaukana ovat ne ajat, kun koko vuosi odotettiin kuumeisena sitä h-hetkeä kun pukki tulee ja jännitettiin, tuleeko sieltä paketista serkun kanssa kilpaa toivottu hääponi vai snorkkeli ja uimahousut, jotka edesmennyt Mauno-setäni joka vuosi uhitteli pukin minulle tuovan. Jouluna on ihan kiva saada jokin puketti, mutta nykyään sieltä harvoin paljastuu mitään yllätyksiä. Aviomieheltä saatu hajuvesi on tosin aina yhtä toivottu ja käytännöllinen ja on mukavaa, ettei sitä tarvitse itse ostaa. Muutenhan aikuisena saa sitten ostella itselleen lahjoja vaikka ympäri vuoden. Ja suklaatakin syödä vaikka joka päivä. Niin ehkä hohto ei ole niin kummoinen, mitä tulee tällaisiin asioihin. Tilpehöörin ja krääsän suurta määrää en ymmärrä ja onhan tällainen juhla vallan oiva keino kerätä ekstrahyhnää kuluttajien taskusta. Mutta jokainen voi määritellä aivan itse, millaisen joulustaan tekee – onko se kulutusjuhla, vaiko jotain aivan muuta.

Itselläni on niin hyviä muistoja jouluista, että vielä aikuisiälläkin joulu tuntuu taianomaiselta ja ihmeelliseltä. Tosin se taianomaisuus jää kyllä viimeistään joulupöydässä ähmimisen jälkeen, kun huonosti ruokasekamelskaa kestävä aikuisvatsa alkaa protestoida ja on pakko kiskoa Rennietä ja maitohappobakteereja kaksin käsin.

Olen ehkä eniten riemuissani siitä, että maassa on lunta ja nytkin sitä alkoi jo hiljalleen sataa lisää. Jes! Viimeiset joulut ovat olleet sitä luokkaa, että jos olisi niillä keleillä mennyt pulkkaan ihmettelemään, olisivat piipaaa-auton sedät saattaneet tulla melko sukkelaan. Toinen asia, mistä olen erittäin riemuissani, on loma. Viimeksi olen ollut pidemmällä joululomalla vuonna 2006, eli kenties on jo aika. Harvoin olen päässyt sulavasti lipumaan joulun rauhaiseen satamaan, vaan työt ovat jatkuneet aaton aatton saakka ja kieltämättä, tulihan nytkin vielä paperitöitä tehtyä, mutta glögimuki kädessä ja kotona viltin alla. Nykyinen työni on sellaista, että siitä ei niin kovasti lomalle haluakaan jäädä ja tuntuu jopa vaikealta sulkea kalenterit ja olla.  Joka tapauksessa tänä vuonna rauhoitin tilannetta ja viimeiset jouluviikonloput ovat olleet vapaita. Olen saanut melko rauhassa laittaa, fiilistellä ja jokunen jouluelokuvakin on pyörinyt taustalla. Suorastaan ihmeellistä.

Joka vuosi haaveilen lököttelyjoulusta, mutta ehkä täytyy jo todeta, että ei se tule täysin koskaan onnistumaan. Aina sitä on tullut jotain huhkittua, salilla tai lenkkipolulla. Mutta ykkösprioriteetit ovat tottakai suklaan syöminen, Joulupukin kuuma linja  Lumiukko, joulurauhan julistus, riisipuuro, jouluruoka ja kiireetön aika läheisten kanssa. Nyt ei ole mikään hoppu minnekään. Paitsi että nyt pitää kyllä äkkiä lähteä vielä treenille, kauppaan, anopille, ystäväkahveille, paistaa parit laatikot, tehdä sienisalaatti, leipoa ja mitäs vielä.

Ai niin mutta enhän minä tullut tänne vain jouluasioita jorisemaan. Itseasiassa en alkuunkaan, mutta kunhan kirjoittelin lämpimikseni ja vähän tunnustelin, vieläkö sormet liikkuvat näppäimistöllä entiseen malliin. Jos nyt ei kymmensormijärjestelmällä, niin ainakin neljällä sormella.

Lupasin tuossa joskus taannoin, tämän vuoden toisessa blogikirjoituksessa (niitä taitaa olla yhteensä siis vuodelta 2017 kokonaiset 3kpl) että reipastun blogini kanssa ja uutta juttua on tuloillaan ja vaikka ja mitä. Rehellisyyden nimissä on kerrottava, että poistin nuo vanhat luonnokset ja EverFit-blogi loppuu. En enää koe, että elämäni vastaisi enää sitä maailmaa, mistä kirjoitin. Törppö olen kyllä, mutta fitnesstörpöksi en itseäni tituleeraa, en vaikka fitnesskilpailija voi olla ilmeisesti ikuisesti sen jälkeen, kun on kerran lavalla kääntynyt.

Vanhat blogitekstit pysyvät täällä jemmassa ja niille voi käydä pudistelemassa päätään edelleenkin. Vuodenvaihteen jälkeen olisi kuitenkin tarkoitus, ähäkuttien ähäkutti, että todella aktivoidun nyt kirjoitusten kanssa uudelleen ja alan säntillisesti päivittää tänne! Mutta blogin nimi vaihtuu omalle nimelleni. Sisältö tulee varmasti osin olemaan samankaltaista kuin aiemminkin se on ollut, mutta intressini ovat erittäin vahvasti omassa työssäni ja se tulee varmasti näkymään blogissani. Lifestyle-blogi tämä tulee kuitenkin edelleen olemaan, eli pelkässä asiassa (koulutukset, työ, hyvinvointi, liikunta, ravinto, mentaalipuoli) en varmaankaan tule pysymään.

Joten otahan siis vuoden alusta seurantaan blogini, jos sinua kiinnostavat terveys-ja liikunta-alan koulutukset, fysioterapia, treeni-ja ruoka-asiat ynnä sun muut. Vinkkejä parhaista ripsiväreistä tai meikkitutorialeja ei varmasti ole tarjolla edelleenkään, joten jos ne kiinnostavat, en voi suositella.

Mitä ihaninta Joulua! Odotan ensi vuotta innolla.

 – Eveliina

Eveliina

Terveys-ja hyvinvointialan moniottelija - fysioterapeutti, valmentaja ja kouluttaja. Ikuinen opiskelija. Vapaa-ajalla intohimoinen liikkuja, lukutoukka, haaveilija, amatööripaakari ja kuohuviinin ystävä. Blogistani ei löydy täydellisen glamoröösiä fitnesselämää, vaan pikemminkin lattialle tippuneita munia ja maljakkoon kuihtuneita kukkia - elämää. Yhteydenotot everfit(at)luukku.com

2 vastausta artikkeliin “Siirtymä fitnesstörpöstä joulutörpöksi ja siitä eteenpäin”

  1. Tämän joulunajan paras blogiuutinen! Sua on todella kaivattu 😊 Ja nimenomaan SUA ja sun persoonaa, huumoria ja loistavia juttuja. Eikä haittaa, jos fitnesshype jää pois 😄

    Ihanaa Joulua sulle, vuotta 2018 odotellessa!

    • Ihana kommentti, kiitos siitä! Ja myöhäisesti hyvää Joulua ja erityisesti uuttavuotta sinne. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 17
Tykkää jutusta