Syötkö liikaa proteiinia?

Ravitsemukseen liittyvät trendit vaihtuvat vähän väliä. Muistatte varmasti sen ajan, kun vähärasvaisuus oli kova juttu ja kaikki tuijottivat vain ruoka-aineen rasvaprosenttia. 3% juustoa ja margariinia ruisleivälle, viikonloppuna low fat-sipsejä, m-mm. Kukaan ei juuri kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi vähärasvaiset jogurtit olivat kunnon sokeripommeja. Mutta kun hei, ei niissä ollut rasvaa! Ja eipä aikaakaan, kun uuden tulemisen tekivät Atkins, joka sai seuraukseen karppauksen eri muotoineen. Pois alta rusinat ja ruisleivänkannikat – pöytään munia ja pekonia. Ja sitten superfoodeja, lisää karppausta, kaikenmaailman fitnessdieetit ja sitä seurannut proteiinivillitys, joka ei ota laantuakseen. Vaikka ehkä olisi jo syytä, sillä moni saa proteiinia liikaa.

Muutamia vuosia sitten proteiini loisti poissaolollaan useissa ruokapäiväkirjoissa ja yleinen havainto oli, että kevyttä toimistotyötä tekevät popsivat hiilihydraatteja maratoonarin tankkausannoksen verran. Proteiinin tärkeydestä saikin olla muistuttamassa vähän väliä. Nykyään proteiinia tarvitsee harvemmin enää kehottaa lisäämään, vaan proteiinirahkat, proteiinivanukkaat ja muut proteiinivälipalat sekä liha, ovat kyllä päiväkirjoissa silmiinpistävästi yliedustettuna. Proteiinin suosiminen on toki painonpudottajalle hyvästä, että säästyy se lihasmassa ja pysyy kylläisenä ja saadaan ravinto-ainejakauma balanssiin, jos aiemmin ruokapuoli on koostunut lähinnä leivästä. Mutta liika on liikaa, proteiinissakin. Suositeltava proteiininsaantimäärä on 10-20% päivittäisestä energiankulutuksesta ja siihen on lopulta erittäin helppo päästä suosimalla normaalia ruokaa. Proteiinintarve on n. 1,1-1,3g/kg/vrk, mutta urheilijoiden, iäkkäiden, leikkauspotilaiden tms voi olla perusteltua syödä suurempiakin määriä. Usein suositeltavana arvona näkee käytettävän 1,6g/kg/vrk aina 2g/kg/vrk. Proteiinintarvetta arvioidessa kannattaa kuitenkin realistisesti tarkastella omaa harjoitteluaan ja miettiä. nostaako se proteiinintarvetta. Nopeus-ja voimalajeissa proteiinia tarvitaan enemmän, kuin kestävyyslajeissa.  Kevyt höntsäsulkapallo kaksi kertaa viikossa ei ole vielä syy viilata proteiininsaantia yläkanttiin, mutta useita kertoja viikossa tapahtuva voimailutreeni on. Proteiinin liiallinen käyttö on monilla turhaa ja voi olla myös yksi syy siihen, miksi paino ei putoa. Proteiinituotteet eivät ole synonyymi kevyelle tai terveelliselle ja aterian päälle napattu proteiinipatukka voi tuoda annokseen 350 ekstrakaloria huomaamatta. Parempi vaihtoehto joskus siis voisikin olla kaloriteorian valossa se epäterveelliseksi mielletty pieni suklaapala. Myös ylimääräinen proteiini kertyy elimistöön rasvaksi, ei suinkaan lihakseksi. Käytännössä proteiinista tulee puutetta vain, jos ruokavalio sisältää ainoastaan niitä kuuluisia ”höttöhiilihydraatteja” kuten sokeria ja vaaleita viljatuotteita ryyditettynä rasvalla tai silloin, kun ruokailujen energiamäärä on toistuvasti riittämätön ts. aliravitsemustilassa.

Proteiinin ylenmääräiselle tankkaukselle ei siis ole  mitään järkevää syytä. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että ylimääräinen proteiini voi olla haitallista sekä keholle, että ympäristölle. Liiallisen proteiininsaannin on nähty olevan yhteydessä mm. rasvamaksaan, sydämen ja munuaisten vajaatoimintaan. Sormia napauttamallahan tämä ei tapahdu, eikä yöuniaan kannata menettää, jos on syönyt proteiinipitoisesti. Mutta jos suosii vuodesta toiseen kovin runsasproteiinista ruokavaliota ja syö sitä jatkuvasti yli tarpeen, munuaisten kyky erittää typpeä saattaa heikentyä ja munuaiset vaurioituvat.  Monilla proteiinin tankkaaminen johtaa myös ylenmääräiseen lihan, kananmunien ja maitotuotteiden kulutukseen. Laskin joskus blogikirjoitukseeni erään suomalaisen kehonrakentajan lihankulutuksen, ja muistan vieläkin lukemat, koska lihankulutus oli viikossa karmivat 9250g. Se tekee 1,3kg päivässä. Jos syö vuoden ajan tuon määrän 7 päivänä viikossa, lihankulutus on 474,5kg.  Voi miettiä, miten kestämätöntä olisi, jos kaikki popsisivat lihaa samaan malliin. Tai proteiinia ylipäätään. Samainen henkilö kun kertoi jossain haastattelussa popsivansa reilusti yli 10 kananmunaa päivässä. Kääk.  Runsasproteiininen ruokavalio  aiheuttaa itsessäänkin ympäristöhaittoja, ei ainoastaan lihantuotanto tai tuotteiden valmistus. Munuaisten erittämä ylimääräinen typpi kun kulkeutuu virtsan mukana vesistöihin ja aiheuttaa rehevöitymistä. Syöthän siis proteiinia vain tarpeesi mukaan. Voit paremmin ja säästät luontoa – ja sisäelimiäsi.

 

 

 

Eveliina

Terveys-ja hyvinvointialan moniottelija - fysioterapeutti, valmentaja ja kouluttaja. Ikuinen opiskelija. Vapaa-ajalla intohimoinen liikkuja, lukutoukka, haaveilija, amatööripaakari ja samppanjan ystävä. Blogistani ei löydy täydellisen glamoröösiä fitnesselämää, vaan pikemminkin lattialle tippuneita munia ja maljakkoon kuihtuneita kukkia - elämää. Yhteydenotot eveliinarau(at)gmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 15
Tykkää jutusta