Saavuta sporttinen ja kiinteä keho ilman ruokavaliota ja treeniä!

Eikö olisi ihanaa, kun voisi saada tuloksia kieltämättä itseltään mitään? Jos voisi syödä ihan mitä huvittaa niin paljon kuin huvittaa ja milloin huvittaa? Kermavaahtoa aamupalaksi, pizzaa päivälliseksi. Töiden jälkeen ei tarvitsisi raahautua salille vaan vapaa-ajan voisi lojua sohvalla. Ja silti saisi täydelliset vatsalihakset ja pyöreän takapuolen! Olisihan se varmaan kivaa. Ihan niin kuin olisi kivaa olla miljonääri, ilman että lottoaa tai tekee töitä asian eteen. Mahdollisuudetkin ovat yhtä todennäköiset molemmissa tapauksissa. Eli aika himputin epätodennäköiset. Eli ei ole ohjeita siihen, miten saada sporttinen ja kiinteä keho ilman ruokavaliota ja treeniä. Siinä täytyy olla jo geenilotto kunnossa, että moinen onnistuu. Lähtökohtaisesti tavallisen tallaajan täytyy tehdä hieman jotain muutakin kuin selata Facebookia kotisohvalla ja syödä muroja. Mitä isompia muutoksia haluat ulkonäössäsi ja terveydentilassasi, sen isompia muutoksia se tarkoittaa myös lautasella ja treenikalenterissa.

@Lauren Lester

Jo pitkään monet dieetit ovat perustuneet rajoittamiseen. Rajoitetaan rasvan saantia, rajoitetaan hiilihydraatin saantia, rajoitetaan herkkuja, rajoitetaan energiaa – rajoitetaan syömistä ylipäätään. Viimeisen parin vuoden aikana on ollut entistä enemmän puhetta siitä, että tiukat rajoitteet eivät toimi ja itseensä tulisi suhtautua armollisesti ja myötätuntoisesti. Painonhallintakeskustelussa on alettu puhua paljon enemmän siitä, että sääntöjen ja kurin sijaan tarvitaan enemmän armollisuutta ja joustavuutta. Ja tämä keskustelun suuntaus on ihan äärettömän hyvä ja tarpeellinen. Kova syömiskuri kun ei tutkitusti edistä painonpudotusta tai hallintaa, vaikka moni niin saattaa kuvitella.

Armollisuus ja joustavuus tunnutaan kuitenkin toisinaan ymmärrettävän väärin. Vaikka on tärkeää, että ruokailuun ja liikuntaan osattaisiin suhtautua rennosti ja voitaisiin irttoittaua tiukasta kontrollista, tarvitaan myös itsesäätelytaitoja. Totaalinen kontrollin puuttuminen ei edusta armollisuutta eikä joustavuutta ja johtaa harvoin siihen, että pääsemme kohti itsellemme merkityksellisiä asioita tai tavoitteita. Sekä tiukka kontrolli että täysi kontrollin puuttuminen edustavat molemmat ääripäitä, joista tulisi päästä sinne kliseiselle ja tylsälle kultaiselle kohtuuden keskitielle.

Moni tuntuu kuitenkin olevan joko tai-ihminen, joka menee ääripäästä toiseen. Joko kielletään kaikki tai sitten ollaan jääkaapilla kuin Ellun kanat. Vaikka varmasti jo tiedetään enemmän, ovat silti ihmiset vuodesta toiseen erittäin kiinnostuneita pikakuureista, rasvaa polttavista ravintovalmisteista ja muusta (humpuukista). Mitä tuloksia saataisiinkaan aikaan, kun vaikka tuo netissä roikuttu googlailuun ja lisäravinntilauksiin kuluva aika käytettäisiin ruoan valmistamiseen tai liikuntaan? Jo tulisi monta kyykkyä päivään ja olisi pilkottu salaatit ja kasvikset viikoksi koko perheen tarpeisiin. Vaikka ajatus miten kiva olisikin ja vaikka miten jotkut tällaisia  ”laihdu ilman muutoksia”-valmennuksia kauppaavatkin, on totuus paljon arkisempi. Lopulta kaikki on omista tavoista ja uuden opettelusta kiinni. Tuloksia ei voi saada ilman yhden yhtä muutosta ja harvoin ilman sitä hetkellistä epämiellyttävyyttä. Mutta tervassa ei kukaan jaksa kauaa talsia. Siksi  olennaista painonhallinnassa ja painononpudotuksessa onkin, miten nämä muutokset tehdään ja millaisia ne ovat. Olisi tärkeää lähteä liikkeelle siitä, mikä on pienin mahdollinen teko, jonka voisi arjessaan tehdä. Näistä pienistä teoista se onnistuminen rakentuu, ei mistään julkkisten suosimista lehtiselleridieeteistä.

Mielen kannalta on toimivampaa jos emme puhu rajoituksista vaan valinnoista sekä muutoksista. Se, että jättää kahvipullat ottamatta, ruokaa santsaamatta tai kieltäytyy herkuista 3kk ajan, voivat olla pakotettuja rajoituksia, joka pyörivät mielessä koko ajan ja rajoittavat elämää, aiheuttavat ahdistusta ja harmittavat.  Tai ne voivat olla itselle merkityksellisistä asioista tai tavoitteesta kumpuavia valintoja, joiden tekeminen ei ns. ”tunnu missään”. Sivullisen mielestä saattaa näyttää onnettomalta, jos joku tulee juhliin, eikä ota kuin teetä. Ei ole kuitenkaan automaattisesti kyse siitä, että ihminen jotenkin kärsisi tilanteestaan tai olisi pakotettu ottamaan vain teen. Ehkä hän on juuri syönyt, ehkä hän ei pidä makeasta tai ehkä hän on tehnyt itselleen tärkeän valinnan. Miksi hän on tullut juhliin jos ei ota kuin teetä? Ehkäpä hän arvotti muita asioita enemmän kuin ruokatarjoilua. Miksi hän ei ottanut pullaa, vaikka kovasti tarjottiin – lähteeköhän nyt juhlista pahoilla mielin? Tuskin. Jos hän on tullut juhliin mieli avoimena ilman rajoituksia ja vain tehnyt päätöksen ottaa kakun sijaan ainoastaan sen teen, niin hänellä ei ole pahaa mieltä eikä tarvetta mennä kotiin ahmimaan kaupan pakastekakkua kun muiden silmä välttää. ”Tee ta älä tee, yrittämistä ei ole” tuumii jedimestari Yodakin.

Ruokaan ja ruokailuun on hyvä sopivalla rentoudella, joustavasti. Joustava ruokailija tietää terveellisen ravitsemuksen periaatteet ja ymmärtää, että kaikkea voi syödä kohtuullisesti. Herkkuövereitä ei voi syödä päivittäin, mutta pienet määrät sokeria eivät vaikuta suuntaan tai toiseen. Joustava ruokailija voi poiketa ruokailusuunnitelmistaan. Hän tekee tilanteen mukaisia päätöksiä ja tyytyy sen hetkiseen parhaaseen valintaan, ei pode huonoa omatuntoa herkuttelusta ja lopettaa ruokailun kun on kylläinen. Joustava ruokailija ei joudu käyttämään päivästään tavattomasti aikaa ruoan miettimiseen vaan pystyy tekemään terveyttään edistäviä valintoja. Terveelliset ruokailutottumukset kulkevat mukana, eivätkä perustu pakkoon. Joustavuus auttaa painonhallinnassa mm. vähentäen ahmimistaipumista. Joustava syöminen on myös yhteydessä alempaan painoon.

 

Lue blogista lisää joustavasta syömiskäyttäytymisestä!

 

Eveliina

Terveys-ja hyvinvointialan moniottelija - fysioterapeutti, valmentaja ja kouluttaja. Ikuinen opiskelija. Vapaa-ajalla intohimoinen liikkuja, lukutoukka, haaveilija, amatööripaakari ja samppanjan ystävä. Blogistani ei löydy täydellisen glamoröösiä fitnesselämää, vaan pikemminkin lattialle tippuneita munia ja maljakkoon kuihtuneita kukkia - elämää. Yhteydenotot eveliinarau(at)gmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 8
Tykkää jutusta